Esi- ja peruskouluopetustilasto on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto, joka sisältää oppilaitoskohtaisia oppilasmäärätietoja peruskouluista. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Tilastoon kerätään tietoja peruskoulujen oppilasmääristä ja peruskoulun päättäneistä. Oppilasmäärätiedot kuvaavat pääsääntöisesti kuluvan vuoden poikkileikkausajankohtaa 20.9. ja päättötiedot edellistä lukuvuotta. Lisäksi julkaistaan tietoja oppivelvollisuusikäisistä, jotka ovat muualla kuin peruskoulussa. He eivät sisälly peruskoulun oppilasmäärään. Tilasto sisältää oppilaitosta kuvaavat luokitukset, erilaiset alueluokitukset sekä kansalliset ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset.

Vuodesta 2020 alkaen perusopetusta koskevat tiedot perustuvat opetushallinnon Koski -tietopalvelusta saataviin tietoihin.

Peruskoulutilasto sisältää koulukohtaisia oppilasmäärätietoja peruskouluista, peruskouluasteen erityiskouluista sekä perus- ja lukioasteen kouluista. Kuluvan syksyn tiedot kuvaavat tilannetta 20.9 ja päättötiedot edellistä lukuvuotta. Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat mm. oppilas, esiopetus, peruskoulu.

3.6 Esi- ja peruskouluopetustilasto sisältää oppilaitoskohtaisia oppilasmäärätietoja peruskouluista. Tietoja käytetään mm. koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.

Tilastoon kerätään tietoja peruskoulujen oppilasmääristä ja peruskoulun päättäneistä. Oppilasmäärätiedot kuvaavat pääsääntöisesti kuluvan vuoden poikkileikkausajankohtaa 20.9. ja päättötiedot edellistä lukuvuotta. Lisäksi julkaistaan tietoja oppivelvollisuusikäisistä, jotka ovat muualla kuin peruskoulussa. He eivät sisälly peruskoulun oppilasmäärään.

Esi- ja peruskouluopetus -tilaston tilastoyksikkö on peruskoulun oppilas (tehostetun tuen oppilaat, erityisen tuen oppilaat ja esiopetusoppilaat)

Tilaston mittayksikkönä on oppilaiden lukumäärä.

Tilastossa ei käytetä indeksejä

Esi- ja peruskouluopetus -tilaston viiteajankohta on vuosi.

Tietoja tuotetaan kunta - ja maakuntatasolla.

Tilasto kuvaa koko peruskouluopetus -sektoria.

Esi- ja peruskouluopetuksen tietoja on kerätty vuodesta 2011 alkaen.

Esi- ja peruskouluopetus -tilasto julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa aineopiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, joka opiskelee yksittäistä peruskoulun tai lukion opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiainetta, ei peruskoulun tai lukion koko oppimäärää.

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa erityinen tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty kirjallinen erityisen tuen antamista koskeva päätös. Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joille kasvun, kehityksen ja oppimisen tavoitteiden toteuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä ja se muodostuu erityisopetuksesta ja muusta tuesta.

Ennen erityisen tuen päätöstä kuullaan oppilasta ja hänen huoltajaansa sekä tehdään pedagoginen selvitys, johon sisältyy arvio erityisen tuen tarpeesta. Päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Oppimisen ja koulukäynnin tuki voidaan jakaa yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Mikäli yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Ja mikäli tehostettu tuki ei riitä, annetaan erityistä tukea. Aiempien vuosien (1995-2010) erityisopetukseen otetut ja siirretyt peruskoulun oppilaat rinnastetaan erityisen tuen oppilaisiin.
..

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa eri-tyisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestettiin vuosina 1995-2010 erityisopetukseen otetuille ja siirretyille ja järjestetään vuodesta 2011 alkaen erityistä tukea saaville oppilaille vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun vastaavan erityisen syyn vuoksi. Erityisopetusta on myös osa-aikainen erityisopetus, jota oppilaan on mahdollista saada muun opetuksen ohessa, mikäli hänellä on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään.

Ammatillisen koulutuksen erityisopetustilastossa (vuodesta 1999 lähtien) erityisopetuksella tarkoitetaan opetusta, jota järjestetään vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi erityisiä opetus- tai oppilashuoltopalveluja tarvitseville opiskelijoille. Opiskelijalle tulee laatia ammatillisen koulutuksen lain velvoittama henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma.

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa esiopetuksella tarkoitetaan peruskouluissa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden opetusta. Esiopetus on 6-vuotiaille, seuraavana vuonna koulunsa aloittaville lapsille tarkoitettua opetusta. Esiopetusta annetaan peruskoulujen esiluokkien lisäksi päiväkodeissa. Esiopetukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetusoppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Peruskoulu- ja erityisopetustilastossa sekä oppilaitosten aikuiskoulutustilastossa peruskoulun lisäopetuksella tarkoitetaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille tarkoitettua vuoden mittaista, vapaaehtoista lisäluokkaa (10. luokkaa). Lisäopetuksen oppilaissa on mukana myös erityistä tukea saavia oppilaita, joilla on pidennetty oppivelvollisuus.

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulun oppilaita ovat kaikki peruskoulussa kirjoilla olevat oppilaat: esiopetusoppilaat, vuosiluokkien 1-9 oppilaat sekä lisäopetusoppilaat (10. luokan oppilaat).

Peruskoulun oppilasmäärätiedot kuvaavat ajankohtaa 20.9.

Koulutukseen tai opetukseen kuuluvien opintojen laajuus ja sisältö.

Huomautus:
Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa voidaan puhua myös yksittäisen oppiaineen oppimäärästä.

Esi- ja peruskouluopetus -, Ainevalinnat-, Erityisopetus- ja Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot -tilastoissa peruskouluilla tarkoitetaan oppilaitoksia, joissa annetaan yleissivistävää perusopetusta koko ikäluokalle (peruskoulun perusopetus, oppivelvollisuuskoulu). Peruskoulun käyvät kaikki 7-16-vuotiaat, oppivelvollisuusikäiset lapset. Peruskoulun suorittaminen kestää yhdeksän vuotta.

Peruskouluihin luetaan seuraaviin oppilaitostyyppeihin kuuluvat oppilaitokset:
11 Peruskoulut
12 Peruskouluasteen erityiskoulut
19 Perus- ja lukioasteen koulut.

Myös lukioissa ja kansanopistoissa on mahdollista opiskella peruskoulun koko oppimäärää tai peruskoulun aineopintoja, mutta niiden antama perusopetus on suunnattu oppivelvollisuusikää vanhemmille opiskelijoille (aikuisten perusopetus). Näitä oppilaitoksia ja opiskelijoita ei yleensä lasketa mukaan peruskouluja kuvaaviin tietoihin.

Peruskoulutilastossa ja Koulutukseen hakeutuminen -tilastossa peruskoulun päättäneillä tarkoitetaan oppilaita, jotka ovat hyväksytysti suorittaneet peruskoulun koko oppimäärän ja saaneet peruskoulun päättötodistuksen. Peruskoulun koko oppimäärän voi suorittaa peruskoulussa, lukiossa ja kansanopistossa.

Peruskoulutilastossa peruskoulun päättötodistuksella tarkoitetaan todistusta, jonka saa peruskoulun koko oppimäärän hyväksytysti suorittanut oppilas. Peruskoulun päättötodistuksen voi saada peruskoulusta, lukiosta ja kansanopistosta. Muualla kuin peruskoulussa suoritettuja päättötodistuksia ei lasketa mukaan peruskoulutilaston päättötodistusten määrään.

Peruskoulun erityisopetustilastossa sekä esi- ja peruskouluopetustilastossa tehostettu tuki tarkoittaa oppilaan tukea, josta on tehty tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Tehostettua tukea annetaan oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja (esimerkiksi tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, avustaja- tai tulkitsemispalveluja). Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan, joka laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Peruskoulutilastossa peruskoulun tutkintona voidaan pitää peruskoulun päättötodistusta. Peruskoulun päättötodistus on mahdollista suorittaa peruskoulussa, lukiossa ja kansanopistossa.

Peruskoulu-, ainevalinta- ja erityisopetustilastossa peruskoulu jaetaan yhdeksään vuosiluokkaan, vuosiluokkiin 1-9. Näiden lisäksi lisäksi peruskouluun katsotaan kuuluvaksi myös peruskoulussa kirjoilla olevien esiopetusoppilaiden esiopetus ja peruskoulun lisäopetus (10. luokka).

Oppilaat tilastoidaan vuosiluokittain. Mikäli oppilaita (esim. joitakin erityisopetuksen oppilaita) ei pystytä kiinnittämään tietylle vuosiluokalle, heidät tilastoidaan ikäänsä vastaavalle vuosiluokalle.

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Koulutuksen järjestäjien ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet vaikuttavat kuitenkin tilaston laatuun heikentävästi.

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin. Koulutuksen järjestäjien ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet vaikuttavat kuitenkin tilaston laatuun heikentävästi.

Esi- ja peruskouluopiskelijat tilaston tiedot on julkistettu n. 2 kuukauden kuluttua tietojen keräämisestä. Osa tiedoista ovat olleet pohjana opetushallinnon valtionosuus -laskennassa.

Tilasto julkaistaan noin kaksi kuukautta tietojen keräämisen jälkeen.

Esi- ja peruskouluopetus -tilastosta ei julkaista ennakkotietoja.

Tilasto julkaistaan noin kaksi kuukautta tietojen keräämisen jälkeen.

Tilasto julkaistaan noin kaksi kuukautta tietojen keräämisen jälkeen.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

 

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoa, tilasto sisältää täten tiedot kaikista Suomen peruskoulujen oppilaista.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

 

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

 

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

 

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta (laskennassa ei käytetä malleja).

Tilastossa kuvataan tilannetta kunta- ja maakuntatasolla ja ne ovat Suomessa vertailukelpoisia. Tilasto on myös kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen.

Tilastossa kuvataan tilannetta kunta- ja maakuntatasolla ja ne ovat Suomessa vertailukelpoisia. Tilasto on myös kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen.

Ei ole relevanttia tilaston kannalta.

Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Vuodesta 2020 alkaen tilaston tiedot tuotetaan Koski -tietovarannosta.

Ks. 15.2. Ajallinen vertailukelpoisuus

Tilastotiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan, kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Ei suoraa kytkentää kansantalouden tilinpitoon.

Tiedot ovat sisäisesti yhtenäiset.

Esi- ja peruskouluopetus -tilasto on perustunut vuoteen 2019 asti suoraan tiedonkeruuseen koulutuksen järjestäjiltä. Tiedot on kerätty vuosittain syys-lokakuussa järjestäjä- ja oppilaitostason oppilaat -tiedonkeruuussa.
Vuodesta 2020 alkaen tiedot tuotetaan opetushallinnon Koski -tietovarannosta.

Esi- ja peruskouluopetustilasto perustuu koulutuksen järjestäjien ilmoittamiin tietoihin, jotka Tilastokeskus on kerännyt verkkolomakkeilla Internetin kautta. Tilaston perusjoukon muodostavat peruskoulut. Aineisto on kokonaisaineisto. Vuodesta 2020 tiedot saadaan valtakunnallisesta Koski -tietovarannosta.

Tiedonkeruu tapahtuu vuosittain. Vuoden 2020 tiedoista alkaen tiedot saadaan opetushallinnon Koski -tietovarannosta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Esi- ja peruskouluopetus -tilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.

Tilastoaineisto muuttuu 2020 hallinnolliseksi aineistoksi, joten se ei aiheuta vastausrasitetta. Aineisto kerättiin aiemmin kyselyllä koulutuksen järjestäjiltä.

Esi- ja peruskouluopetus -tilastossa käytettävät tiedot on kerätty web-lomakkeella. Tiedonkeruuvaiheen jälkeen tiedoston tarkistuksessa on käytetty korjauspohjan virhetarkistusten lisäksi ohjelmallisia virhetarkistuksia (SAS), jotka ajetaan erikseen aineistosta. Aineiston tarkistusvaiheessa on myös oltu yhteydessä tiedonantajiin mahdollisten virhetapausten korjaamiseksi.

 

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tiedonkeruuvaiheen jälkeen tiedoston tarkistuksessa on käytetty korjauspohjan virhetarkistusten lisäksi ohjelmallisia virhetarkistuksia (SAS), jotka ajetaan erikseen aineistosta. Aineiston tarkistusvaiheessa on myös oltu yhteydessä tiedonantajiin mahdollisten virhetapausten korjaamiseksi.

Esi- ja peruskouluopetus -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

 

Ei relevanttia tämän tilaston kannalta.

 

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.

 

Lähtöaineisto on kokonaisaineisto, joka kattaa kaikki Suomen peruskoulut.

Tilastokeskus

Väestö- ja elinolotilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot,
 joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki,tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta).

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Esi- ja peruskouluopetus -tilasto ei sisällä henkilöpohjaisia tietoja.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti. Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.
 

Tilaston tietokannat löytyvät Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta.

Esi- ja peruskouluopetus -tilasto ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu).

Tilaston tiedot ovat oppilaitosoisia vuoteen 2020 saakka. Tilastovuodesta 2020 alkaen tiedot ovat henkilöpohjaisia ja perustuvat opetushallinnon Koski -tietovarannosta saatuihin tietoihin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja.

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Esi- ja peruskouluopetus -tilaston laaturaportoinnissa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. XXXX -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Esi- ja peruskoulupetus -tilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen
 kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa – käsikirjassa.

 Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston verkkosivulla https://www.stat.fi/til/pop/index.html.