Kansainvälinen hintavertailu on Eurostatin johdolla vuosittain laadittava EU- ja EFTA-maiden hintatasoa ja hintatasolla korjattavaa bruttokansantuotetta (BKT) koskeva tilasto. Tilastokeskus kerää Suomea koskevat tiedot tähän tutkimukseen, jonka pääasiallisena tavoitteena on tuottaa ns. ostovoimapariteetit (OVP) (engl. purchasing power parities l. PPP). Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken.

Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Koska kulutustottumukset eri maissa ovat erilaisia, vertailuun kustakin maasta mukaan otettavat tavarat ja palvelut valitaan kansallisten tilastovirastojen, Eurostatin ja OECD:n yhteistyönä. Yksityistä kulutusta koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson aikana.

Kansainvälisen hintavertailun tarkoitus on tuottaa ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. Tällä tavoin saadaan tarkempi käsitys kansantalouden tuotoksesta asukasta kohti kuin vain muuttamalla bruttokansantuotteen tai bruttokansantulon arvo (yleensä) euroiksi tai Yhdysvaltojen dollareiksi.

Euroopan Unioni rahoittaa osallistuvia maita PPP-perusaineiston tuottamisessa.

PPP-perusaineisto:
1. BKT:n loppukäyttöpainot
2. Todelliset ja laskennalliset vuokrat
3. Palkansaajakorvaukset
4. Ajalliset korjauskertoimet
5. Kulutustavaroiden ja palvelujen hinnat ja niihin liittyvät edustavuuden indikaattorit
6. Pääomahyödykkeiden hinnat
7. Rakennushankkeiden hinnat
8. Alueelliset korjauskertoimet

PPP-asetuksessa lueteltu perusaineisto saadaan neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 696/93 määritellyistä tilastoyksiköistä tai muista lähteistä, jotka tuottavat säädetyt laatuvaatimukset täyttävää tietoa. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle tilastoyksikön tyyppi tai lähde tietojen välittämisen yhteydessä. Yksityisen kulutuksen osalta tämä tehdään ECP-liiketyyppiluokituksen avulla.

Asetuksessa (ETY) N:o 696/93 on luettelo 8 tilastoyksiköstä:

1. yritys – tavaroiden ja palvelujen tuotantoyksikkö, joka on tietyssä määrin itsenäinen päätöksenteossaan erityisesti käytettävissään olevien voimavarojensa osalta, esimerkiksi pk-yritys
2. institutionaalinen yksikkö – yksikkö, joka on pääasiallista tehtäväänsä harjoittaessaan päätöksenteossaan itsenäinen ja jolla on täydellinen tilinpito, esimerkiksi pääomayhtiöt, osuuskunnat, henkilöyhtiöt, julkiset liikelaitokset tai voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat oikeushenkilöitä
3. yritysryhmä – koostuu yrityksistä, joiden välillä on oikeudellisia ja rahoituksellisia yhteyksiä. Yritysryhmässä voi olla useampia päätöksentekokeskuksia, erityisesti tuotannon, myynnin ja voiton alalla, ja siinä voidaan yhdistää tiettyjä rahoitukseen ja verotukseen liittyviä seikkoja
4. toimialayksikkö (TAY) – ryhmittää kaikki yrityksen osat johonkin NACE* Rev. 1 -luokituksen (4-numerotaso) luokkaan ja vastaa yhtä tai useampaa yrityksen operatiivista alaosastoa
5. homogeeninen tuotantoyksikkö (HTY) – yksikkö, jolle on ominaista yksi ainoa tuotanto, joka tunnistetaan yhdenmukaisista tuotantopanoksista, tuotantoprosessista ja tuotoksista. Panoksina ja tuotoksina olevat tuotteet erotetaan toisistaan fyysisten ominaisuuksien, jalostusasteen ja käytetyn tuotantotekniikan perusteella viittaamalla johonkin tuoteluokitukseen. Homogeeninen tuotantoyksikkö voi vastata institutionaalista yksikköä tai jotain sen osaa, mutta se ei voi koskaan kuulua kahteen institutionaaliseen yksikköön
6. paikallinen yksikkö – yritys tai yrityksen osa (kuten työpaja, tehdas, varasto, toimisto tai kaivos), joka sijaitsee maantieteellisesti määritellyssä paikassa. Tässä paikassa tai tästä paikasta käsin harjoitetaan taloudellista toimintaa, jossa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta työskentelee yksi tai useampi henkilö (mahdollisesti osa-aikaisesti) saman yrityksen lukuun
7. paikallinen toimialayksikkö (paikallinen KAU) – paikallista yksikköä vastaava toimialayksikön osa
8. paikallinen homogeeninen tuotantoyksikkö (paikallinen HTY) – paikallista yksikköä vastaava homogeenisen tuotantoyksikön osa

Jäsenvaltioiden on käytettävä tietojen toimittamiseen tai tiedonkeruuta koskevaan yhteistyöhön sellaisia tilastoyksiköitä, joiden avulla on mahdollista seurata tosiasiallisesti veloitettuja hintoja ja saada todenmukaista ja kattavaa tietoa pyydettäessä.

Eurostat laskee OVP-tulokset jokaiselle kalenterivuodelle.

Eurostatin on julkaistava kustakin jäsenvaltiosta aggregoidulla tasolla vähintään seuraavat tiedot:
• OVP:t BKT:n tasolla
• OVP:t kotitalouksien kulutusmenoista ja todellisesta yksilöllisestä kulutuksesta
• hintatasoindeksit suhteessa yhteisön keskiarvoon
• BKT, kotitalouksien yksilölliset kulutusmenot ja todellinen yksilöllinen kulutus sekä vastaavat luvut asukasta kohti ostovoimastandardina (OVS) ilmaistuna

Jos tulokset lasketaan suuremmalle ryhmälle maita, Euroopan unionin jäsenvaltioiden OVP:t säilytetään siitä huolimatta (kiinnitys-periaate). Lopullisia julkaistuja OVP:ja ei tarkisteta. Tietyistä virheistä julkaistaan kuitenkin korjatut tulokset. Poikkeuksellisia yleisiä tarkistuksia voidaan tehdä, jos EKT 2010:n peruskäsitteisiin on tehty sellaisia muutoksia, että ne vaikuttavat OVP-tuloksiin ja sen myötä jonkin jäsenvaltion BKT:n volyymi-indeksiin enemmän kuin yhden prosenttiyksikön verran.

Eurostat laskee ostovoimapariteetit ja hintatasoindeksit jokaiselle kalenterivuodelle.

Eurostat julkaisee lopulliset vuosittaiset tulokset viimeistään 36 kuukauden kuluttua viitevuoden päättymisestä. Julkaistavat tiedot perustuvat Eurostatin käytettävissä viimeistään kolme kuukautta ennen julkaisupäivää oleviin tietoihin. Säännökset eivät vaikuta komission (Eurostat) oikeuteen julkaista ennakkotietoja ennen kuin viitevuoden päättymisestä on kulunut 36 kuukautta.

Siispä nykyään Eurostat julkaisee lopulliset OVP-tulokset viitevuodesta 36 kuukauden sisällä (t+36) ja alustavat OVP-tulokset viitevuodesta 12 kuukauden sisällä (t+12) sekä BKT:n volyymi-indeksiä koskevat ennusteet viitevuodesta 5 kuukauden sisällä (t+5). Näiden lisäksi laskelmat tehdään myös 24 kuukauden kuluttua viitevuodesta (t+24).
Eurostat julkaisee maaliskuussa edellistä vuotta koskevan BKT-tason ostovoimapariteetin pikaennakon 27 EU-jäsenvaltiolle. 

Alustavat OVP-tulokset julkaistaan viitevuodesta 12 kuukauden sisällä (t+12).
Välivaiheen OVP-tulokset julkaistaan viitevuodesta 24 kuukauden sisällä (t+24).
Lopulliset OVP-tulokset julkaistaan viitevuodesta 36 kuukauden sisällä (t+36).
BKT:n volyymi-indeksiä koskevat ennusteet viitevuodesta 5 kuukauden sisällä (t+5)
Eurostat julkaisee maaliskuussa edellistä vuotta koskevan BKT-tason ostovoimapariteetin pikaennakon 27 EU-jäsenvaltiolle.

Suomi osallistuu Eurostatin European Comparison Programme -hintavertailuohjelmaan (ECP), jossa ovat mukana EU:n 27 jäsenvaltiota, yhdeksän ehdokasmaata (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Serbia,Turkki sekä Ukraina) sekä kolme EFTA-maata (Islanti, Norja ja Sveitsi). Kussakin maassa paikalliset tilastovirastot vastaavat omasta kansallisesta tiedonkeruusta.

Eurostatilla on mandaatti luovuttaa Eurooppaa koskeva data globaalin ICP:n (International Comparison Programme) käyttöön.
Globaalissa vertailussa maita on tällä hetkellä 176 kpl.

Kansainvälinen hintavertailu kattaa kaikki kansantalouden pääluokat.

Suomi tuli mukaan OECD:n hintavertailuun vuonna 1980. Vuodesta 1992 Suomi on osallistunut EU-maiden yhteisen tilastoviraston Eurostatin hintavertailututkimukseen.

Eurostatin tietokannassa on tällä hetkellä saatavilla ostovoimapariteetit ja hintatasoindeksit vuodesta 2011 lähtien.

Eurostat julkistaa joulukuussa:
Alustavat OVP-tulokset julkaistaan viitevuodesta 12 kuukauden sisällä (t+12).
Välivaiheen OVP-tulokset julkaistaan viitevuodesta 24 kuukauden sisällä (t+24).
Lopulliset OVP-tulokset julkaistaan viitevuodesta 36 kuukauden sisällä (t+36).

Ennusteet (nowcasting) kesäkuussa:
BKT:n volyymi-indeksiä koskevat ennusteet viitevuodesta 5 kuukauden sisällä (t+5).

Eurostat julkaisee maaliskuussa edellistä vuotta koskevan BKT-tason ostovoimapariteetin pikaennakon 27 EU-jäsenvaltiolle.

Ajallisilla korjauskertoimilla tarkoitetaan kertoimia, joilla tutkimusaikana saadut keskihinnat mukautetaan vuosittaisiksi keskihinnoiksi. Kansainvälisessä hintavertailussa ko. kertoimet lasketaan kuluttajahintaindeksin aineistosta ts. inflaatiosta. Englanninkielinen vastine on "temporal adjustment factors" (TAF).

Alueellisilla korjauskertoimilla tarkoitetaan kertoimia, joilla yhdestä tai useammasta jäsenvaltion talousalueella sijaitsevasta paikasta saadut keskihinnat mukautetaan kansallisiksi keskihinnoiksi. Eri toten palveluiden hinnoissa Suomessa on eroja eri alueiden välillä. Englanninkielinen vastine on "spatial adjustment factors" (SAF).

Hintatasoindeksi ilmoittaa eri maiden hintatasot suhteessa valittuun maahan tai maaryhmään (esim. Suomi=100, EU27=100). Jos maan hintatasoindeksi on korkeampi kuin 100, on maa keskiarvoa kalliimpi, ja päinvastoin. Hintatasoindeksi saadaan jakamalla ostovoimapariteetti euron ja ko. maan rahayksikön valuuttakurssilla.

Maidenvälisten hintavertailujen kautta lasketaan valuuttojen väliset arvosuhteet, ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteetti on valuuttakurssi, jolla laskettuna kahden maan hyödykekorin hinta on täysin sama yhteiseksi valuutaksi muutettuna. Ostovoimapariteetti ei yleensä ole sama kuin todellinen valuuttakurssi.

Ostovoimapariteetin avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja. Tällä tavoin saadaan tarkempi käsitys kansantalouden tuotoksesta asukasta kohti kuin vain muuttamalla bruttokansantuotteen tai bruttokansantulon arvo (yleensä) Yhdysvaltojen dollareiksi tai euroiksi.

Ostovoimastandardilla (OVS) tarkoitetaan valuutan yhteistä keinotekoista viiteyksikköä, jota käytetään Euroopan unionissa ilmaisemaan taloudellisten aggregaattien volyymiä tehtäessä alueellisia vertailuja siten, että maidenväliset hintatasoerot on poistettu.

Perusnimikkeellä tarkoitetaan BKT-erittelyn hyödykkeiden alinta aggregoitua tasoa, josta ostovoimapariteetit lasketaan. Englanninkielinen vastine on "basic heading".

Tasa-edustavuudella tarkoitetaan ominaisuutta, joka tarvitaan hyödykeluettelon laatimiseksi perusnimikettä (basic heading) kohden siten, että kukin jäsenvaltio voi hinnoitella sellaisen määrän edustavia tuotteita, joka on perusnimikkeen kattamien tuotteiden heterogeenisuuden ja hintatasojen sekä menojen mukainen.

Vertailukelpoisilla ja edustavilla hyödykkeillä tarkoitetaan hyödykkeitä, jotka kuuluvat tai joiden katsotaan kuuluvaan perusnimikkeen suhteellisten kokonaiskustannusten mukaan tärkeimpien kansallisilla markkinoilla ostettavien hyödykkeiden joukkoon. Eurostatin PPP-ohjelmassa pyritään varmistamaan hintasurveyn jokaisessa vaiheessa sekä vertailukelpoisuus että edustavuus.

Eurostatille toimitettavaa perusaineistoa koskevat viiveet:
BKT:n loppukäyttöpainot: 9 kk
Todelliset ja laskennalliset vuokrat: 8 kk
Palkansaajakorvaukset: 6 kk
Ajalliset korjauskertoimet: 3 kk
Kulutustavaroiden ja palvelujen hinnat ja niihin liittyvät edustavuuden indikaattorit: 1 kk
Pääomahyödykkeiden hinnat: 1 kk
Rakennushankkeiden hinnat: 1 kk

Eurostat julkistaa:
Alustavat OVP-tulokset julkaistaan viitevuodesta 12 kuukauden sisällä (t+12).
Välivaiheen OVP-tulokset julkaistaan viitevuodesta 24 kuukauden sisällä (t+24).
Lopulliset OVP-tulokset julkaistaan viitevuodesta 36 kuukauden sisällä (t+36).
BKT:n volyymi-indeksiä koskevat ennusteet viitevuodesta 5 kuukauden sisällä (t+5).

Yksityistä kulutusta koskevan julkistuksen viive t+6.

Eurostat julkaisee maaliskuussa edellistä vuotta koskevan BKT-tason ostovoimapariteetin pikaennakon 27 EU-jäsenvaltiolle.

Normaalisti ei esiinny viiveitä.

Kyseessä on multilateraalinen vertailu, jossa luokitukset ja käytänteet kaikissa maissa samat.

Kansainvälinen hintavertailu kertoo maan hintatason suhteessa muihin maihin.

Kuluttajahintaindeksi sen sijaan kuvaa kotitalouksien Suomessa ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina.

Käypähintaisen BKT:n menoerät eli loppukäyttöpainot ja niitä vastaavat hinnat pyritään pitämään konsistentteina.

1. BKT:n loppukäyttöpainot: painojen on oltava yhtäpitäviä kansallisissa tilinpitojärjestelmissä käytettävissä olevien aggregaattien alimpien tasojen kanssa.
2. Todelliset ja laskennalliset vuokrat: vuokratilasto ja asuntokannan tietoja määrään perustuvassa lähestymistavassa.
3. Palkansaajakorvaukset: palkkatilastot
4. Ajalliset korjauskertoimet: kuluttajahintaindeksin aineisto
5. Kulutustavaroiden ja palvelujen hinnat ja niihin liittyvät edustavuuden indikaattorit: 6 eri hintakeruuta *) ks. alle
6. Pääomahyödykkeiden hinnat: koneiden ja laitteiden hintakeruu joka toinen vuosi
7. Rakennushankkeiden hinnat: rakentamista koskeva hintakeruu vuosittain ulkopuolisen konsultin voimin
8. Alueelliset korjauskertoimet: perustuvat kuluttajahintaindeksin ja KELA:n aineistoihin
*) Yksityistä kulutusta koskeva hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kuusi kertaa kolmen vuoden jakson aikana.

1. ruoka, juomat ja tupakka
2. vaatteet ja jalkineet
3. kodinkoneet ja muut kodin hyödykkeet
4. ajoneuvot, ravintolat ja hotellit
5. palvelut
6. terveydenhuolto ja huonekalut

Hintoja kerätään vähittäismyyntipisteistä Helsingin, Vantaan ja Espoon alueelta. Hintakeruuliikkeet vaihtelevat kunkin tutkimuskokonaisuuden (1-6) mukaisesti. Mukana on edustava otos erikokoisia ja erityyppisiä liikkeitä. Kokonaisuudessaan hintoja kerätään tutkimuksesta riippuen noin 2000–5000 kappaletta eli vuositasolla noin 4000–10 000 kappaletta. Tilastokeskuksen tilastohaastattelijat keräävät hinnat joko käynneillä liikkeissä tai puhelimitse esimerkiksi palvelujen hintakeruun yhteydessä. Lisäksi osa hinnoista kerätään sähköpostitse. Nettikeruu on hyvin yleinen tapa nykyisin. Kassapääteaineistoa on otettu käyttöön myös tässä tilastossa. Käyttö laajentuu lähivuosina.

Hintoja kerätään vähittäismyyntipisteistä Helsingin, Vantaan ja Espoon alueelta. Hintakeruuliikkeet vaihtelevat kunkin tutkimuskokonaisuuden eli kuuden eri hintasurveyn mukaisesti. Mukana on edustava otos erikokoisia ja erityyppisiä liikkeitä.

Kokonaisuudessaan hintoja kerätään tutkimuksesta riippuen noin 2000–5000 kappaletta eli vuositasolla noin 4000–10 000 kappaletta. Tilastokeskuksen tilastohaastattelijat keräävät hinnat joko käynneillä liikkeissä tai puhelimitse esimerkiksi palvelujen hintakeruun yhteydessä. Lisäksi osa hinnoista kerätään sähköpostitse. Internetsivujen avulla tehdyn hintakeruun osuus on kasvanut vuosi vuodelta.

Kassapääteaineistoa on otettu käyttöön myös tässä tilastossa. Käyttö laajentuu lähivuosina. Lisäksi hintatietoja saadaan Kuluttajahintaindeksin tietovarannoista.

BKT:n loppukäyttöpainot: vuosittain
Todelliset ja laskennalliset vuokrat: vuosittain
Palkansaajakorvaukset: vuosittain
Ajalliset korjauskertoimet: vuosittain
Kulutustavaroiden ja palvelujen hinnat ja niihin liittyvät edustavuuden indikaattorit: 2 eri hintakeruuta vuosittain
Pääomahyödykkeiden hinnat: joka toinen vuosi
Rakennushankkeiden hinnat: joka vuosi
Alueelliset korjauskertoimet: asetuksen mukaan joka kuudes vuosi, käytännössä jatkuvasti vuosittain

1. Intra-country validointi eli maan sisäinen tiedon käsittely ennen tietojen toimittamista Eurostatiin
2. Inter-country validointi eli tiedon käsittely siinä vaiheessa, kun kaikkien vertailuun osallistuvien maiden tiedot on koottu yhteen.

Ennen tietojen toimittamista komissiolle (Eurostat) kukin jäsenvaltio tarkistaa tietojensa validiteetin seuraaviin tietoihin
perustuen:

1. enimmäis- ja vähimmäishinnat
2. keskihinta ja variaatiokerroin
3. hinnoiteltujen hyödykkeiden määrä perusnimikettä kohden
4. hinnoiteltujen edustavien hyödykkeiden määrä perusnimikettä kohden
5. havainnoitujen hintojen määrä hyödykettä kohden

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisten sääntöjen antamisesta ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä (PPP) annettiin 11.12.2007.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1445/2007 täytäntöönpanosta ostovoimapariteetteja koskevan perusnimikeluettelon osalta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1445/2007 täytäntöönpanosta ostovoimapariteetteja koskevan laadunvalvontajärjestelmän osalta.

Ostovoimapariteettiohjelmaan lainsäädännöllisesti liittyvät myös EU-asetukset koskien Rakenne- ja Koheesiorahastoja. Myös asetus Euroopan yhteisöjen virkamiesten palkkojen korjauskertoimista edellyttää ostovoimapariteettien laskemista.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Mitään liikekohtaisia tietoja ei luovuteta tunnistettavina eteenpäin. Tiedot julkaistaan ainoastaan indeksimuotoisina tilastoina tuoteryhmätasolla. Yksittäisen liikkeen tai tuotteen tietoja ei voi tunnistaa.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

PPP-perusaineisto ja uusien tietojen toimittamisen aikaväli Eurostatille on vähintään seuraava:

BKT:n loppukäyttöpainot: vuosittain
Todelliset ja laskennalliset vuokrat: vuosittain
Palkansaajakorvaukset: vuosittain
Ajalliset korjauskertoimet: vuosittain
Kulutustavaroiden ja palvelujen hinnat ja niihin liittyvät edustavuuden indikaattorit: kaksi kertaa vuodessa
Pääomahyödykkeiden hinnat: joka toinen vuosi
Rakennushankkeiden hinnat: vuosittain
Alueelliset korjauskertoimet: PPP-asetuksen mukaan joka kuudes vuosi, käytännössä vuosittain

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Eurostatin tietokanta ja julkistukset.
Tilastokeskuksen julkistus kesäkuussa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Eurostat tekee vähintään joka kuudes vuosi kuhunkin ostovoimapariteettiohjelmaan osallistuvaan Euroopan maahan arviontivierailun, jonka tarkoitus on varmistaa, että PPP-asetuksen vaateita on implementoitu laadukkaasti.

Eurostat teki arviointivierailun Tilastokeskukseen lokakuussa 2015.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilastokeskuksessa on tehty tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua. Kansainvälinen hintavertailu läpivalaistiin syksyllä 2018.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.