Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa kuvataan julkisen viranomaisen valvoma koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkko, niissä vuoden aikana tapahtuneet muutokset ja lisäksi oppilaitoksista osoitetiedot sekä koulun kokoa kuvaavana tietona kokonaisopiskelijamäärä 20.9 tilanteessa. 
Oppilasmäärä on ennakollinen tieto ja sattaa poiketa lopullisista oppilasmääristä.

Sotilasalan ammatillisille oppilaitoksille ei toteuteta tiedonkeruuta koskien oppilasmäärää. 

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa kuvataan julkisen viranomaisen valvoma koulutuksen järjestäjä- ja oppilaitosverkko, niissä vuoden aikana tapahtuneet muutokset ja lisäksi oppilaitoksista osoitetiedot sekä koulun kokoa kuvaavana tietona kokonaisopiskelijamäärä, pääsääntöisesti 20.9 tilanteessa.
 

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilasto perustuu Tilastokeskuksen ylläpitämiin koulutuksen järjestäjärekisteriin sekä oppilaitosrekisteriin. Näitä päivitetään koulutuksen järjestäjiltä ja oppilaitoksilta kerätyillä tiedoilla sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestämis- ja ylläpitäjälupien tiedoilla. Aineistot ovat kokonaisaineistoja.

Tilaston perusyksikkö on oppilaitos tai koulutuksen järjestäjä. Aineistot yksilöidään ja yhdistetään oppilaitostunnuksen ja y-tunnuksen avulla. Oppilaitoksella tarkoitetaan organisaatiota tai hallinnollista yksikköä, jossa annetaan opetusta ja, jolla on rehtori tai muu johtaja. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa.

Tilaston mittayksikköjä ovat oppilaitosten tai koulutusten järjestäjien lukumäärät sekä opiskelijamäärällä mitattu oppilaitoksen koko.

Tilastosta ei lasketa indeksejä.

Tilasto kuvaa tilastovuoden viimeisen päivän mukaista tilannetta. Oppilasmäärät ovat pääsääntöisesti 20.9 tilanteen mukaisia. 

Tilasto kattaa koko Suomen. Tietojen tarkin raportointitaso on kunta.

Koulutuksen järjestäjät luokitellaan järjestäjän päätoimialan mukaan. 
 

Tilasto on julkaistu ensimmäisen kerran 2004. Tiedot julkistetaan aina tilastovuoden viimeisen päivän mukaisina. 

Tiedot julkaistaan kerran vuodessa. 

Perusopetuksen oppimäärän jälkeen suoritettava koulutus, jonka tarkoituksena on tuottaa ammatillista osaamista.

Huomautus:
Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa voi tutkinnon suorittamisen lisäksi suorittaa tutkinnon osia.

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa ja ammatillisen koulutuksen tilastossa koulutuksen järjestäjällä (ylläpitäjällä) tarkoitetaan tahoa, jonka tehtävänä on järjestää koulutusta. Koulutustehtävä määritellään laissa (perusopetus) tai opetusministeriön tai vastaavan viranomaisen antamassa koulutuksen järjestämis- tai ylläpitämisluvassa. Koulutuksen järjestäjät ovat yleensä kuntia, kuntayhtymiä, yksityisiä yhteisöjä ja säätiöitä. Tilastokeskus on antanut kullekin koulutuksen järjestäjälle oman yksilöivän järjestäjätunnuksen.

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Luokka, jollaisiin tutkintoon johtavat koulutukset jaotellaan vaativuutensa perusteella.

Huomautus:
Usein tietyn koulutusasteen koulutukseen valituksi tuleminen edellyttää alemman koulutusasteen koulutuksen suorittamista.

Koulutusastetta mitataan sekä koulutuksen suunnitellun kokonaiskeston tai tavoiteajan että vaativuuden perusteella.

Koulutusasteet: varhaiskasvatus ja esiopetusaste (kesto vaihtelee), alempi perusaste (6 vuotta), ylempi perusaste (3 vuotta, yht. 9 vuotta perusasteen alusta), toinen aste (3 vuotta, yht. 12 vuotta perusasteen alusta), erikoisammattikoulutusaste (1-2 vuotta, yht. 13-14 vuotta perusasteen alusta), alin korkea-aste (2-3 vuotta, yht. 14-15 vuotta perusasteen alusta), alempi korkeakouluaste (3-4 vuotta, yht. 15-16 vuotta perusasteen alusta), ylempi korkeakouluaste (5-6 vuotta, yht. 17-18 vuotta perusasteen alusta) ja tutkijakoulutusaste (2-4 vuotta, yht. 19-22 vuotta perusasteen alusta).

Koulutustasomittainta ei voi suoraan laskea tässä käsitteessä esitettyjen kestojen perusteella.

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Perusopetus, lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus, yliopistokoulutus.

Tilastokeskuksen koulutustilastoissa kulttuurialan tutkintoon johtavan koulutuksen oppilaitos on oppilaitos, joka antaa koulutusta jollakin tai joillakin seuraavista aloista: käsi- ja taideteollisuus, viestintä- ja informaatiotieteet, kirjallisuus, teatteri ja tanssi, musiikki, kuvataide, kulttuurin ja taiteiden tutkimus sekä jotkin muut tarkemmin määrittelemättömät kulttuurin alat. Kulttuurialan tutkintoon johtavaa koulutusta on sekä ammatillisella, ammattikorkeakoulu- että yliopistotasolla.

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa opiskelijalla tarkoitetaan tiedusteluajankohtana koululaitoksen oppilaitoksessa opiskelevaa. Tiedusteluajankohta on opintokeskuksissa 20.9 sisältävä viikko, kansalaisopistoissa koko syyslukukausi (arvio opiskelijamäärästä) ja muissa oppilaitoksissa 20.9.

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa oppilaitosten omistajat jaetaan seuraaviin omistajatyyppeihin:
1 Yksityinen
2 Valtio
3 Kunta
4 Kuntayhtymä
5 Ahvenanmaan maakunta
9 Muu.

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa oppilaitoksen opetuskieli perustuu viranomaisten päätökseen opetuskielestä. Oppilaitoksessa voidaan antaa opetusta myös muulla kuin päätöksen mukaisella kielellä.

Oppilaitoksen opetuskieli jaetaan seuraaviin ryhmiin:
1 suomi
2 ruotsi
3 suomi/ruotsi
4 englanti
5 saame
9 muu.

Oppilaitoksen opetuskieli on suomi/ruotsi silloin, kun oppilaitoksessa annetaan opetusta kummallakin kielellä.

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Tilastokeskuksen koulutustilastoissa vapaan sivistystyön oppilaitoksiin luetaan kuuluviksi liikunnan koulutuskeskukset, kansanopistot, kansalais- ja työväenopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot.

Yliopistossa annettava korkeakoulutus.

Huomautus:
Koulutuksen tavoitteena on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai tieteellinen jatkotutkinto, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Koulutuksessa voi suorittaa myös tutkintoon johtamattomia koulutuksia.

Keskeisin virhelähde liittyy oppilaitosten puutteellisiin sijaintitietoihin. Tiedonkeruissa raportoidut osoitteet eivät kaikissa tapauksissa vastaa rakennustietojärjestelmän osotteita.

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston tiedot julkaistaan 2kk viiteajankohdan jälkeen.

Tiedot julkaistaan kaksi kuukautta viiteajankohdan jälkeen. 

Tiedot julkaistaan niiden valmistuttua. Tilastosta ei julkaista ennakkotietoja. 

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoa, tilasto sisältää täten tiedot kaikista Suomen oppilaitoksista. Vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat tilastossa, jos järjestävät myös tutkintotavoitteista koulutusta. 

Oppilaitosrekisterissä oppilaitos on vain kerran, pääsijaintipaikan mukaan tilastoituna. Toimipisteistä ei ole saatavilla kattavaa tietoa.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Tilasto on vertailukelpoinen sekä ajassa että alueellisesti. Oppilaitostyyppiluokitus on muuttunut vuonna 1999, jota ennen julkaistut tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia uudempien tietojen kanssa. 

Tilasto kattaa kaikki Suomen koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset. Taiteen perusopetuksen järjestäjistä mukana ovat ne, jotka järjestävät myös tutkintoon johtavaa koulutusta. Oppilaitos on rekisterissä kerran, pääsijaintikunnan mukaan tilastoituna.

Tilasto on vertailukelpoinen sekä ajassa että alueellisesti. Oppilaitostyyppiluokitus on muuttunut vuonna 1999, jota ennen julkaistut tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia uudempien tietojen kanssa.  Aluejako on viimeisimmän tilastovuoden mukainen. 

Aikasarja on saatavilla osittain vuodesta 2000. 

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston viiteajankohta on vuoden viimeinen päivä. Esi- ja peruskouluopetustilastossa viiteajankohtana on 20.9. Syyslukukautena tapahtuneet muutokset oppilaitosverkossa voivat aiheuttaa eroja oppilaitosten lukumäärissä.

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, tilasto ei sisällä osavuosittaisia tietoja. Tilastotiedot ovat yhtenäisiä eri vuosien välillä.

Tiedot perustuvat tiedonkeruisiin koulutuksen järjestäjiltä ja oppilaitoksilta sekä KOSKI- ja VIRTA-tietovarantojen tietoihin. Koulutuksen järjestäjiltä kerätään tiedot oppilaitosverkossa tapahtuneista muutoksista. Tietovarannoista saadaan koulukohtaiset oppilasmäärät tutkintotavoitteisen koulutuksen osalta. KOSKI- ja VIRTA-tietovarantojen ulkopuolisilta oppilaitoksilta oppilasmäärät sekä tutkintoon johtamaton koulutus kysytään erilliskyselyillä Tiedonkeruu kattaa kaikki Suomessa toimivat oppilaitokset ja koulutuksen järjestäjät.

Tiedot kerätään verkkokyselyllä.

Tiedot kerätään vuosittain.

Tilastoa täydennetään sekä oppilaitoksille että koulutuksen järjestäjille tehtäville tiedonkeruilla. Toimijoilta kerätään vain välttämättömät tiedot, joita ei saad KOSKI-tietovarannosta.

Koulutuksen järjestäjiltä ja oppilaitoksilta kerätyt tiedot yhdistetään oppilaitos- ja koulutuksen järjestäjärekisteriksi. 

Tietoja verrataan opiskelijatiedonkeruissa saatuihin tietoihin, jolloin saadaan selville mahdolliset oppilaitosverkossa syyslukukautena tapahtuneet muutokset. Lisäksi oppilaitosrekisterissä olevia ylläpitäjätietoja verrataan koulutuksen järjestäjärekisterin tietoihin.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilastossa ei ole suojattavia tietoja.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tietoja raportoidaan Unescolle, OECD:lle ja Eurostatille UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä. Lisäksi tilastoa jaetaan avoimelta rajapinnalta paikkatietojen osalta.

Tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH-tietopalvelusopimuksen mukaisesti.

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastokeskus julkaisee oppilaitosrekisterin perustiedot oppilaitostekisterin omalla sivulla, minkä lisäksi yksikkötason paikkatietoja julkaistaan avoimella rajapinnalla. Oppilaitosten osoitetiedot ovat maksullisia. 

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja.

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä. Käyttäjäpalautetta kerätään myös avoimen rajapinnan kautta jaetuista paikkatiedoista. 

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Oppilaitosrekisteri muodostaa koulutustilastojen perusjoukon. Laadun oltava korkea ja laatua arvioidaan suhteessa muihin tilastoihin.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.