Energian hankinta ja kulutus -tilastossa esitetään tietoja energian kokonaiskulutuksesta, sähkön tuotannosta ja kulutuksesta sekä energian tuonnista ja viennistä.

Tilaston perusjoukko muodostuu kaikista Suomessa energiatuotteita tuottavista ja kuluttavista yksiköistä sekä energiatuotteilla ulkomaankauppaa käyvistä toimijoista. Energian hankinta ja kulutus -tilaston laadinnassa käytetään lähteinä muita energia-aihealueeseen kuuluvien tilastojen aineistoja. Eri lähteistä saadut tiedot korotetaan tarvittaessa kattamaan koko perusjoukko. Korotusten perustana ovat yhden tai useamman edellisen vuoden kattavat tiedot.

Tilaston perusyksikköjä ovat kaikki Suomessa energiatuotteita tuottavat ja kuluttavat yksiköt sekä energiatuotteilla ulkomaankauppaa käyvät toimijat.

Käytettyjä mittayksiköitä ovat joule (J), wattitunti (Wh), öljyekvivalenttitonni (ktoe), tonni (t), kuutio (m³), prosentti (%) ja lämpöarvo (J/kg tai J/m3).

Käytettyjä suuruusluokkia ovat kilo (k, 10³), mega (M, 10⁶), giga (G, 10⁹), tera (T, 10¹²) ja peta (P, 10¹⁵).
 

Tilastosta julkaistaan kuukausi-, neljännesvuosi- ja vuositietoja. Energian hankintaa ja kulutusta koskevat ennakolliset neljännesvuositiedot julkaistaan noin kolmen kuukauden viiveellä tilastojakson päättymisestä. Ennakolliset neljännesvuositiedot päivitetään lopullisiksi vuosijulkistuksen yhteydessä tilastoitavan vuoden joulukuussa. Kuukausi-, neljännes- ja vuositasoiset tiedot ovat aina yhdenmukaiset keskenään. Kuukausitason tiedot julkaistaan neljännesvuosi- ja vuosijulkistusten yhteydessä.

Tiedot kattavat alueellisesti koko Suomen.

Tilasto kattaa Suomen tasolla tiedot energian kokonaiskulutuksesta energialähteittäin, energian loppukäytöstä sektoreittain, sähkön hankinnasta ja tuotannosta energialähteittäin, sähkön kulutuksesta sektoreittain, energiatuotteiden tuonnista ja viennistä maittain, fossiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden kulutuksesta, kaukolämmön tuotannosta ja kulutuksesta sekä liikenteen energiankulutuksesta.

Tietojen ajallinen kattavuus aihealueittain:

• Energian kokonaiskulutus: vuositiedot 1970- ja neljännesvuositiedot 2010-
• Sähkön hankinta ja kulutus: vuositiedot 1960- ja neljännesvuositiedot 1990-
• Energian tuonti ja vienti: neljännesvuositiedot 2015-
• Liikenteen energiankulutus: vuositiedot 1990-
• Kaukolämmön tuotanto ja kulutus: vuositiedot 1970-
• Energian loppukulutus sektoreittain: vuositiedot 1970-
• Biokaasun tuotanto ja ja kulutus laitostyypeittäin: vuositiedot 2017-
• Polttoaineiden energiakäytön CO2-päästöt: vuositiedot 1970- ja neljännesvuositiedot 2010-
• Kivihiilen kulutus: vuositiedot 1970- . Kuukausitiedot 2000-. Varastotiedot kuukausittain 2006-

Ennakollisia tietoja julkaistaan neljännesvuosittain ja lopulliset tiedot julkaistaan kerran vuodessa. Tietoja revisioidaan tarvittaessa neljännes- ja vuositiedotteiden yhteydessä sekä tietokantapäivityksinä julkistamiskalenterissa erikseen ilmoitettuina ajankohtina.

Viimeisen kahdentoista kuukauden summa. Esimerkiksi maaliskuun 12 kuukauden liukuvaan summaan lasketaan tiedot edellisvuoden huhtikuun alusta kuluvan vuoden maaliskuun loppuun. Huhtikuun summaan lasketaan vastaavasti tiedot edellisvuoden toukokuun alusta kuluvan vuoden huhtikuun loppuun. Huhtikuun ja maaliskuun 12 kuukauden liukuvan summan ero kertoo siten eron edellisvuoden ja kuluvan vuoden huhtikuun tietojen välillä.

Energiaintensiteetti = energian kokonaiskulutus kansantalouden arvonlisäystä kohti

Energian kokonaiskulutus kuvaa kotimaisten energialähteiden ja tuontienergian yhteismitallista kokonaiskulutusta Suomessa. Se sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian, mm. liikennepolttoaineet ja rakennusten lämmityksessä käytetyt polttoaineet.

Energian loppukäyttö mittaa sähkön ja lämmön sekä rakennusten lämmityksen polttoaineiden, liikennepolttoaineiden ja teollisuuden prosessipolttoaineiden kulutusta. Se eroaa kokonaiskulutuksesta sillä, että siitä on vähennetty energian siirto- ja muuntohäviöt. Se on siis yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä.

Eri paikkakuntien vuosittaista lämmitystarvetta kuvaavat lämmitystarveluvut on laskettu 17 °C sisälämpötilalle olettaen, että lämmitys lopetetaan keväällä ulkoilman lämpötilan noustua yli 10 °C ja aloitetaan sen laskettua syksyllä alle 12 °C. Lämmitystarvelukuja tuottaa Ilmatieteen laitos. Tämän tilaston laadinnassa on käytetty Jyväskylän lämmitystarvelukua kuvaamaan koko Suomen keskimääräistä lämmitystarvetta.

Sisältää seuraavat polttoaineluokituksen luokat:
- Kasviperäiset polttoaineet (3170)
- Eläinperäiset polttoaineet (3180)
- Kaatopaikkakaasu (3211)
- Jätevedenpuhdistuksen biokaasu (3212)
- Teollisuuden biokaasu (3213)
- Muu biokaasu (3219)
- Kyllästetty puu (3233)
- Muut sekapolttoaineet (3239)
- Tuotekaasu (3240)
- Muovijätteet (4911)
- Kumijätteet (4912)
- Ongelmajätteet (4913)
- Muut jätteet (4919)
- Teollisuuden reaktiolämpö (4920)
- Sähkö, käytetty sähkökattiloissa ja lämpöpumpuissa (4940)
- Vety (4980)
- Muut erittelemättömät energialähteet (4990).

Petajoule (PJ) on energian yksikkö, jota käytetään polttoaineiden ja muiden energialähteiden energiasisällön ilmaisemiseen. 1 PJ = 1000 TJ; 1 TJ = 0,278 GWh

Sisältää seuraavat polttoaineluokituksen luokat
- Halot, rangat ja pilkkeet (3111)
- Kokopuu- tai rankahake (3112)
- Metsätähdehake tai -murske (3113)
- Kuori (3121)
- Sahanpuru, kutterilastut ym. purut (3122)
- Puutähdehake tai -murske (3123)
- Erittelemätön teollisuuden puutähde (3128)
- Muu teollisuuden puutähde (3129)
- Puunjalostusteollisuuden jäteliemet (3130)
- Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet (3140)
- Kierrätyspuu (3150)
- Puupelletit ja -briketit (3160).

Sisältää seuraavat polttoaineluokituksen luokat:
- Jyrsinturve (2110)
- Palaturve (2120)
- Turvepelletit ja -briketit (2130).

Sisältää seuraavat polttoaineluokituksen luokat:
- Jalostamokaasu (1111)
- Nestekaasu (1112)
- Teollisuusbensiini (1121)
- Lentobensiini (1123)
- Lentopetroli (1131)
- Muut petrolit (1132)
- Kevyt polttoöljy (1134)
- Moottoripolttoöljy (1135)
- Muut keskiraskaat öljyt (1139)
- Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus < 1% (1141)
- Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus = 1% (1142)
- Muut raskaat öljyt (1143)
- Öljykoksi (1150)
- Kierrätys- ja jäteöljyt (1160)
- Muut öljytuotteet (1190).

Tilastossa julkaistavat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tiedonkeruisiin ja useista eri tietolähteistä kerättyihin tietoihin tai estimaatteihin (ennakkotiedot). Vuosineljänneksittäin julkaistavat tiedot ovat ennakollisia ja ne päivitetään lopullisiksi vuositilaston valmistuessa tilastoitavan vuoden joulukuussa. Neljännesvuositiedot täsmäytetään kulutuksen suhteilla lopullisiin vuositietoihin, kun lopullinen vuositilasto valmistuu. Tärkein syy tietojen tarkentumiseen on julkaisuhetkellä puuttuneita lähdetietoja koskeneiden estimaattien korvaaminen todellisilla lähdetiedoilla. Julkaistuja tietoja voidaan myös korjata takautuvasti, jos tietolähteissä tai laskentamalleissa todetaan tapahtuneen merkittäviä muutoksia. Polttoaineiden määrätietojen yksikkömuunnoksissa käytetään polttoaineluokituksen kertoimia.

Lisäksi energian hankinta ja kulutus -tilaston muodostamisessa käytetään lähdetietoina muissa energia-aihepiirin tilastoissa laskettuja tietoja, joten julkaistavien tietojen tarkkuus on myös riippuvainen lähdetilastoista.

Ennakolliset tiedot julkaistaan neljännesvuosittain noin kolme kuukautta tilastoneljänneksen päättymisestä. Lopulliset tiedot julkaistaan kerran vuodessa noin 11 kuukauden viiveellä tilastovuoden päättymisestä. Ennakolliset neljännesvuositiedot päivitetään lopullisiksi vuosijulkistuksen yhteydessä.

Energian hankinta ja kulutus -tilaston tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot on julkaistu julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Muutokset viedään tietokantaan viimeistään seuraavan julkistuksen yhteydessä.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut. Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. StatFin-taulukoissa korjauksista lisätään merkintä taulukon viiteosioon.
 

Energian hankinta ja kulutus -tilaston tietoja hyödynnetään Eurostatin ja IEA:n kansainvälisissä raportoinneissa. Kansainvälisissä raportoinneissa käytetyt jakoperusteet ovat paikoittain erilaiset kuin kansallisissa tiedoissa, minkä vuoksi kansallisen tilaston lukuja ei voi suoraan verrata esimerkiksi Eurostatin raportoimiin Suomen lukuihin.

Esitetyt aikasarjat ovat keskenään vertailukelpoisia lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista merkittävimmät on merkitty erikseen kuvioihin ja taulukoiden alaviitteisiin. Tiedot ovat vertailukelpoisia muiden energia-aihealueen tilastojen kanssa.

Tiedot ovat yhtenäisiä Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikön (KHK) julkaisemien tietojen kanssa. Tiedoille tehdään koherenssitarkasteluja yritys- ja yksikkötasolla KHK:n kanssa vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Vuosineljänneksittäin julkaistavat tiedot ovat ennakollisia ja ne täsmäytetään lopullisiin vuositietoihin vuosijulkistuksen yhteydessä. Neljännes- ja vuositiedot ovat siis yhtenäisiä.

Energian hankinta ja kulutus -tilaston luvut ovat sisäisesti yhtenäisiä. Tilaston luvut ovat yhtenäisiä muiden energia-aihealueen tilastojen kanssa poikkeuksena Teollisuuden energiankäyttö (TEK), jonka luvut poikkeavat hieman muissa energiatilastoissa raportoiduista teollisuuden luvuista. Osa TEK:n luvuista täsmäytetään muiden tilastojen lukuihin, osa pohjautuu otostutkimuksella kerättyyn aineistoon, jolloin eroja syntyy niin toisistaan poikkeavista lähdeaineistoista kuin eri laskentamenetelmistäkin.

Tilaston lähdeaineistoina käytetään energiatilastojen omia tiedonkeruita sekä useita rekisteriaineistoja. Osassa tiedonkeruista tehdään yhteistyötä toimialajärjestöjen kanssa.

Tilaston tuotannossa käytetyt keskeisimmät aineistot ovat:

• Tilastokeskuksen omat tiedonkeruut:
  • Turpeen myynti ja tuotanto -kysely. Tiedonkeruu kohdistuu suurimpiin turpeen tuottajiin, jotka kattavat noin 85 prosenttia kaikesta turpeen tuotannosta ja myynnistä. Tiedustelussa kerätään tietoja jyrsin- ja palaturpeen myynnistä ja tuotannon volyymistä.
  • Polttonesteiden myynti- ja varastokeruu. Tiedustelun piiriin kuuluvat merkittävimmät öljy- ja biopolttoainealan yritykset. Tiedustelussa kerätään tietoja öljyn ja biopolttonesteiden myynnistä tuoteluokittain sekä varastomääristä.
  • Teollisuuden polttoaineet -kysely. Tiedustelun piiriin kuuluvat kaikki metsäteollisuuden polttoainekäytöltään merkittävät konsernit. Tiedustelussa kerätään tietoja konsernien kuukausittaisesta polttoaineiden käytöstä.
  • Biokaasun tuotanto ja kulutus -kysely. Kyselyllä kerätään tietoja biokaasun tuotannon määrästä, käytöstä, myynnistä sekä biokaasun tuotannon raaka-aineista. Liikennebiokaasun jakelijoilta kysytään tietoja biokaasun hankinnasta ja hankintalähteistä sekä biokaasun myynnistä kaasun tyypin ja laadun mukaan. Tiedusteluun kuuluu biokaasun tuotantolaitokset (kaatopaikat, teollisuuden ja kuntien jäteveden puhdistamot, yhteismädätyslaitokset sekä maatilat) ja liikennebiokaasun jakelijat.
  • Kivihiilen käyttö- ja varastokysely. Tiedustelun piiriin kuuluvat merkittävät kivihiiltä energiatuotannon polttoaineena kuluttavat ja varastoivat yritykset. Tiedustelussa kerätään tiedot kivihiilen kulutuksesta ja kivihiilivarastojen suuruuksista. Kerätty aineisto kattaa vuositasolla yli 95 prosenttia kivihiilen käytöstä. Pienten käyttäjien tiedot arvioidaan aikaisempien vuosien perusteella. Lopulliset kivihiilen vuosikulutustiedot lasketaan useiden tilastotietolähteiden pohjalta ja kulutustiedot täsmäytetään kuukausitasolla vastaamaan näitä lopullisia tietoja.
  • Lämmön tuotantokysely. Lämmön tuotantokyselyssä kerätään tietoa laitosalueen teollisuus- ja kaukolämmön tuotannosta, hankinnasta ja kulutuksesta sekä tuotantoon kuluneista polttoaineista. Tiedustelun piiriin kuuluvat lämmöntuottajat, joiden vuosituotanto on yhteensä 10 000 megawattituntia (MWh) tai joiden lämmöntuotantokapasiteetti on vähintään 5 megawattia (MW).
• Energiaviraston aineistot:
  • Päästökauppa-aineisto. Aineisto sisältää tietoja yli 20 MW:n tehoisten polttolaitosten ja joidenkin teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuslaitosten ja prosessien hiilidioksidipäästöistä sekä polttoaineen kulutuksista.
• Energiateollisuus ry:n aineistot:
  • Sähkökysely. Tiedustelussa kerätään vuosittain laitostyyppikohtaisia tietoja sähkön tuotannosta ja sähkön yhteydessä tuotetusta lämmöstä sekä tuotantoon kulutettujen polttoaineista. Aineisto kattaa käytännössä kaikki sähköverkot ja niiden kautta myydyn sähkön.
  • Kaukolämpötilasto. Tilasto sisältää tietoa kaukolämmön tuotannosta, tuotantoon kulutetuista polttoaineista sekä lämmön käyttökohteista sektoreittain jaoteltuna. Tilastotietoja on kerätty lisäksi niiltä lämmöntoimittajilta, jotka myyvät tuottamansa lämmön eteenpäin toimitettavaksi tilastoinnin piirissä olevien kaukolämpöyritysten loppuasiakkaille.
• Luonnonvarakeskuksen aineistot:
  • Puun energiankäyttö -tilasto. Tilasto kuuluu Suomen virallisiin tilastoihin (SVT). Tilasto sisältää vuositason tiedot kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä lämpö- ja voimalaitoksissa.
• Tullin ulkomaankauppatilasto. Tilasto sisältää tiedot Suomen ulkomaan kaupasta CN-nimikkeittäin jaoteltuna. Ulkomaankauppatilastosta saadaan tiedot energiatuotteiden tuonnin ja viennin suuruuksista.
• Verohallinto. Verohallinnolta saadaan tietoja polttonesteistä, turpeesta ja maakaasusta kerättyjen verojen ja veroluontoisten maksujen suuruuksista ja niihin kohdistuvien polttoaineiden määristä energiana.
• Suomen kaasuyhdistys. Suomen kaasuyhdistys toimittaa vuosittain tiedot kansalliseen verkkoon syötetyn maakaasun määrästä sekä maakaasun kulutuksen suuruudesta teollisuudessa, liikenteessä ja rakennusten lämmityksessä.
• Tilastokeskuksen kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö. Kasvihuonekaasujen inventaarioyksikkö laskee vuosittain tiedot polttoaineiden energiakäytöstä aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä.

Energiatilastojen tiedonkeruut tapahtuvat verkko- tai Excel-lomakkeella. Muiden viranomaisten keräämät rekisteriaineistot saapuvat Tilastokeskukseen sovitun aikataulun mukaisesti.

Tilastokeskuksen omien tiedonkeruiden tiheydet:

• Turpeen myynti ja tuotanto -kysely: myyntitiedot neljänneksittäin, tuotantotiedot vuosittain
• Öljyn myynti ja varastot -kysely: kuukausittain
• Teollisuuden polttoaineet -kysely: neljänneksittäin
• Biokaasun tuotanto ja kulutus -kysely: vuosittain
• Kivihiilen kulutus -kysely: neljänneksittäin
• Lämmöntuotantokysely (LATU): vuosittain

Vastausrasite on pyritty minimoimaan niin, ettei synny päällekkäistä tiedonkeruuta.

Aineistoista korjataan manuaalisesti havaitut virheet, merkittävimpien vastaajien puuttuvat tiedot imputoidaan ja satunnaisotoksen vastaustiedot korotetaan koko populaation tasolle otosasetelman mukaisilla korotuskertoimilla. Ensisijaisesti aineistoissa havaitut virheet yritetään selvittää suoraan tietojen lähettäjältä.

Aineistojen validoinnissa käytetään vertailuja muihin aineistoihin, aiempiin periodeihin sekä aineiston muihin havaintoihin. Merkittävimpien vastaajien tiedot käydään läpi yksityiskohtaisesti.

Tilasto noudattaa kansainvälisissä tilastoissa (Eurostat, IEA) noudatettuja standardeja, joiden muuttuessa Tilastokeskus päivittää omat käytänteensä vastaamaan muuttuneita standardeja.

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Energiatilastoasetus (2008/1099/EY) velvoittaa raportoimaan EU:lle tietoja, jonka keskeisen osan muodostavat energian hankinta ja kulutus -tilaston tiedot. Tilasto kuuluu Suomen viralliseen tilastoon (SVT) ja Euroopan tilastojärjestelmään (ESS). Energiatilastoja raportoidaan myös kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle jäsenyyssopimuksen mukaisesti.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tietoja julkaistaessa otetaan huomioon tietojen luottamuksellisuus ja varmistetaan, että tuloksista ei voi päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai tietojen kehitystä.

Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Lisätietoja käyttöluvista.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Energian hankinta ja kulutus -tilaston ennakkotietoja julkaistaan tiedotteina neljännesvuosittain noin kolmen kuukauden viiveellä sekä lopullisia tietoja kerran vuodessa 11 kuukauden viiveellä. Energian hankintaa ja kulutusta koskevat tiedot ovat yhtenäisiä muiden energia-aihepiiriin kuuluvien tilastojen tietojen kanssa.

Tilaston tietoja toimitetaan Eurostatille kuukausittain ja vuosittain suoritettavien raportointien yhteydessä ja Eurostat julkaisee tiedot omilla verkkosivuillaan. Suomi raportoi energiatilastoja kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Eurostat ja IEA julkaisevat myös energiatilastoja omilla sivuillaan. Eurostatin julkaisemat tiedot löytyvät Energia-aihealueen sivustolta osoitteessa: https://ec.europa.eu/eurostat/web/energy/overview

Tilaston yksikkötason aineistoa käytetään ainoastaan tilaston tuottamiseen ja muilla kuin tilaston tekijöillä ei ole pääsyä mikroaineistoon.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilaston tietoja käytetään Eurostatissa, kansainvälisissä organisaatioissa (mm. OECD/IEA ja YK) ja Suomen julkisessa hallinnossa energian hankinnan ja käytön seurantaan ja analysointiin. Tutkimuslaitokset käyttävät tietoja mallien syöttötietoina energiapoliittisten toimien vaikuttavuuden arvioinnissa mm. energiariippuvuuden, uusiutuvien energialähteiden ja energiaperäisten kasvihuonekaasupäästöjen kehityksen näkökulmista.

Tietojen saatavuutta ja laatua kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen perusteella. Palautetta voi antaa tilaston kotisivulta tai yhteissähköpostin kautta.

Energian hankinta ja kulutus -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tilaston tuotantoprosessi kiinnittyy muihin energia-aihepiirin tilastoihin yhtenäisen kokonaisuuden varmistamiseksi. Tilaston tietoja revisioidaan tarvittaessa tietokanta- ja vuosijulkistusten yhteydessä.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.