Tilaston tiedonkeruulla selvitetään yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämistä, koulutukseen osallistuneiden määrää ja kurssimuotoisena opiskeluna saatujen koulutuspäivien määrää, koulutuksen sisältöä ja järjestäjää sekä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia kustannustekijöittäin.

Kurssimuotoisen opiskelun lisäksi selvitetään osallistumista muilla tavoin kuin kursseina toteutettuun koulutukseen: työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa ohjattua opiskelua, lyhytaikaista työtehtävien vaihtoa ja toisiin työtehtäviin siirtymistä sekä opintokäyntejä, osallistumista oppimistarkoituksessa konferensseihin, messuille ja luennoille, oppimista oppimisryhmissä, työpajoissa ja workshopeissa sekä itse ohjattua opiskelua, joka voi tapahtua muun muassa verkkokoulutusympäristöissä. Lisäksi selvitetään oppisopimuskoulutuksen järjestämistä, yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämisen käytäntöjä, koulutuksen muutostrendejä sekä koulutuksen järjestämisen esteitä.

Kerättävä perusaineisto on salassa pidettävää.

CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tilastossa kerätään tietoja yritysten henkilöstön osaamisen kehittämisestä, sen määrästä, laadusta ja kustannuksista sekä henkilöstön osaamisen kehittämisen käytännöistä. Tilasto toteutetaan otostutkimuksena, jonka kohdejoukkona ovat vähintään 10 hengen yritykset pois lukien maa- ja metsätalous, terveys- ja sosiaalipalvelut ja koulutusala sekä julkinen hallinto. Tilasto tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa yritysten järjestämästä henkilöstökoulutuksesta. Tilaston nimen alkuosa CVTS tulee tutkimuksen englanninkielisestä nimestä Continuing Vocational Training Survey.

Tilaston tiedot kerätään Osaamisen kehittäminen yrityksissä tiedonkeruulla, joka toteutetaan noin viiden vuoden välein Euroopan parlamentin ja komission asetusten pohjalta. Tilaston tiedonkeruu on toteutettu Suomessa ensimmäisen kerran vuotta 1999 koskien. Tutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran silloisissa 12 Euroopan unionin jäsenmaassa vuotta 1993 koskien, mutta tuolloin Suomi ei osallistunut tiedonkeruuseen.

Tilaston perusjoukkona ovat vähintään 10 hengen yritykset pois lukien maa- ja metsätalous, terveys- ja sosiaalipalvelut ja koulutusala sekä julkinen hallinto.  Vuoden 2020 tiedonkeruun tutkimuskehikko kattoi 18 853 yritystä, joista otokseen poimittiin noin 3 000 yritystä. Otos poimittiin satunnaisotantana kolmen kokoluokan ja 20 toimialaluokan muodostamissa ositteissa, kuitenkin siten, että mukaan otettiin kaikki yli 250 työntekijän yritykset. Otos poimittiin Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.

Tilastoyksikkö on yritys.

Tiedot julkaistaan lukumäärinä, osuuksina, euroina sekä koulutustunteina ja -päivinä.
 

Tilaston viimeisin viiteajankohta on kalenterivuosi 2020.

Tietoaineisto kattaa Suomessa toimivat yritykset, joilla on henkilöstöä ja jonka palkka maksetaan tästä Suomeen rekisteröidystä yksiköstä. Sekä manner-Suomi että Ahvenanmaa ovat mukana - ei alipeittoa.

Tilasto kattaa vähintään 10 hengen yritykset pois lukien maa- ja metsätalous, terveys- ja sosiaalipalvelut ja koulutusala sekä julkinen hallinto.

Tietoja on saatavilla tutkimusvuosilta 1999, 2005, 2010, 2015 ja 2020. Tilasto on lopullinen.

CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto tehdään noin viiden vuoden välein ja tulokset julkistetaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Saman vuoden aineistosta tehdään useita julkistuksia eri sisältöalueilta.

Koulutuksen kokonaiskustannukset muodostuvat laskemalla yhteen kustannuserät 1-6 ja vähentämällä siitä kustannuserä 7 Saadut tuet.

Kustannuserät:
1. koulutusajan palkat
2. palkkiot ja maksut yrityksen ulkopuolisille koulutusjärjestäjille (mukaan lukien kurssimaksut ja palkkiot)
3. koulutukseen osallistuneiden matka- ja kulukorvaukset (mukana lukien majoitus- ja ateriakulut, päivärahat)
4. palkkiot ja maksut yrityksen sisäiselle koulutushenkilöstölle (mukaan lukien palkkakulut)
5. henkilöstökoulutukseen liittyvien omien koulutustilojen ja koulutuskeskuksen sekä opetusvälineiden ja -materiaalien kustannukset
6. maksut koulutusrahastoihin, esim. maksut Työllisyysrahastolle, työnantajaliiton jäsenyys, johon liittyy koulutuspalveluja
7. saadut tuet, esim. verokannusteet (muun muassa koulutusvähennys), kansallisten, alueellisten ja toimialakohtaisten rahastojen tukia, EU tai valtion tukea.

Koulutuksen kustannukset koostuvat seuraavista kustannuseristä:

a) palkkiot ja maksut yrityksen ulkopuolisille koulutusjärjestäjille (mukaan lukien kurssimaksut ja palkkiot)
b) koulutukseen osallistuneiden matka- ja kulukorvaukset (mukana lukien majoitus- ja ateriakulut, päivärahat)
c) palkkiot ja maksut yrityksen sisäiselle koulutushenkilöstölle (mukaan lukien palkkakulut)
d) henkilöstökoulutukseen liittyvien omien koulutustilojen ja koulutuskeskuksen sekä opetusvälineiden ja -materiaalien kustannukset.

Koulutuspäivään lasketaan mukaan palkallisella työajalla opiskeluun käytetyt koulutustunnit. Yksi koulutuspäivä on työpäivän mittainen.

Kurssimuotoinen opiskelu:

- tapahtuu työaikana ja työnantajan kustantamana (osittain tai kokonaan)
- on ennalta suunniteltua ja erikseen järjestettyä (ei tapahdu työtehtävien yhteydessä)
- opiskelulla on tavoitteet ja ohjelma ja sitä antavat ohjaajat, opettajat tai luennoitsijat
- opiskelu voi tapahtua lähiopiskeluna ja/tai verkkokoulutusympäristössä.

Kurssimuotoinen opiskelu voi olla joko sisäisesti järjestettyä (yrityksen itse suunnittelema tai järjestämä) tai ulkoisesti järjestettyä (yrityksen ulkopuolisen organisaation suunnittelema ja järjestämä).

Kurssimuotoiseen opiskeluun ei lueta mukaan työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa ohjattua opiskelua, lyhytaikaista työtehtävien vaihtoa, lyhytaikaisesti toisiin työtehtäviin siirtymistä ja opintokäyntejä, osallistumissa oppimistarkoituksessa konferensseihin, messuille tai luennoille, oppimista oppimisryhmissä, työpajoissa ja workshopeissa eikä itse ohjattua opiskelua, joka voi tapahtua esim. verkkokoulutusympäristössä.

Opiskelu muilla tavoin kuin kurssimuotoisesti:
- tapahtuu osittain tai kokonaan työaikana ja työnantajan kustantamana
- on etukäteen suunniteltua
- työtehtävien yhteydessä tapahtuva ohjattu opiskelu
- lyhytaikainen työtehtävien vaihto, lyhytaikaisesti toisiin työtehtäviin siirtyminen ja opintokäynnit
- osallistuminen oppimistarkoituksessa konferensseihin, messuille tai luennoille
- oppiminen oppimisryhmissä, työpajoissa ja workshopeissa
- itse ohjattu opiskelu, joka voi tapahtua esim. verkkokoulutusympäristössä.

Tarkoitetaan yrityksen henkilöstön osaamisen kehittämistä, joka kokonaan tai osittain on työnantajan kustantamaa ja joka kokonaan tai osittain tapahtuu työajalla.


Henkilöstön osaamisen kehittäminen voi tapahtua kurssimuotoisena opiskeluna tai muulla tavoin kuin kurssimuotoisesti toteutettuna opiskeluna.

Otostutkimuksilla saatujen tietojen luotettavuuteen vaikuttavat mittausvirheet, vastauskato sekä otannasta aiheutuva satunnaisvaihtelu. Mittausvirheitä voi syntyä muun muassa kysymysten virheellisestä tulkinnasta tai merkinnästä. CVTS6 (2020) -indikaattoreiden arvot ovat laskeneet merkittävästi edellisestä CVTS5:stä (2015). Mahdollisia syitä tähän ovat koronapandemia, joka on vähentänyt koulutuksen järjestämistä ja siihen osallistumista, sekä se, että henkilöstön taitojen ja osaamisen kehittämistä yrityksissä on järjestetty tavoin, joista ei kerätä tietoja tutkimuksen tiedonkeruussa.

Tilasto tehdään noin viiden vuoden välein. Viimeisin tiedonkeruu toteutettiin keväällä/kesällä 2021 tilastovuotta 2020 koskien. Aineiston toimittamisen määräaika oli 18 kuukautta tiedonkeruun viitevuoden jälkeen. Aineisto toimitettiin 1,5 viikkoa määräajan jälkeen. Ensimmäiset tiedot on julkistettu noin 22-23 kuukautta tiedonkeruun viitevuoden jälkeen.

CVT, Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston aineisto valmistuu 18 kuukautta tiedonkeruun viitevuoden jälkeen. Ensimmäiset tiedot on julkistettu noin 22-23 kuukautta tiedonkeruun viitevuoden jälkeen.

Aineiston toimittamisen määräaika oli 18 kuukautta tiedonkeruun viitevuoden jälkeen. Aineisto toimitettiin 1,5 viikkoa määräajan jälkeen.

CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tilasto ei kata alle 10 hengen yrityksiä eikä seuraavia toimialoja:
- A Maatalous, metsätalous ja kalatalous
- O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus
- P Koulutus
- Q Terveys- ja sosiaalipalvelut
- T Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien eriyttämätön toiminta tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi omaan käyttöön
- U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta
- X Toimiala tuntematon.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Kyselytutkimuksena toteutettu aineistonkeruu pohjautuu otokseen yrityksistä ja otanta-asetelman sekä painotusmekanismin huomioiden laskettavat hajontaluvut kuvaavat tämän virhe-elementin suuruusluokkaa. Eurostat-raportoinnin mukaisesti keskivirhetieto on esitetty suhteellisena keskivirheenä (estimaattorin variaatiokerroin).

Taulukko: Suhteelliset keskivirheet keskeisimmistä muuttujista koko aineiston tasolla
 

Poiminnan pohjana olevan yritysrekisteritiedon ajankohdan ja toteutusajankohdan välisenä aikana tapahtuu muutoksia yrityskentässä, ja tästä seuraa sekä ylipeittoa että alipeittoa. Ylipeiton osuus on havainnoitavissa tiedonkeruusta saatavien tietojen perusteella, mutta otostutkimuksen perusteella ei lähtökohtaisesti voi alipeittoa arvioida.

Ylipeitto yhteensä 74 kpl.,
      - joista yritys ei kuulunut kohdejoukkoon (yrityksessä alle 10 työntekijää) 46 kpl.
      - joista yritys on lopettanut 29 kpl.

Kehikon yritysten lukumäärä (poistettu ylipeitot) 2924 kpl.

Mittausvirheitä voi syntyä muun muassa kysymysten virheellisestä tulkinnasta tai merkinnästä. CVTS6:ssä käytettiin kansainvälisesti yhtenäisiä käsitteitä, mutta kansalliset käytännöt koulutustoimintojen kirjaamisessa saattavat poiketa runsaastikin eri maiden välillä.

Tiedonkeruussa kysyttiin paljon määrätietoja, joiden hankkiminen oli yritykselle työlästä, ellei sillä ollut koulutuksen seurantajärjestelmää juuri lomakkeella pyydettyjä indikaattoreita koskien. Lisäksi lukuisten määrätietojen merkitsemisessä voi tapahtua tahattomia virheitä lomakkeen täyttövaiheessa. Lomakkeiden tarkistus- ja tietojen käsittelyvaiheessa mittaus- ja tulkintavirheitä pyrittiin korjaamaan uusintayhteydenotoilla yrityksiin.

Yksikkökato jakautuu eri tavoin aineiston eri yritysryhmissä todennäköisesti aiheuttaen jonkinlaisen harhavaikutuksen tuloksiin, ja tähän ilmiöön reagoidaan tuloslaskennassa painotuksen kautta. Eräkatoa ilmenee vain joissain osissa kyselyä, ja siihen vastaavasti reagoidaan imputoimalla.

Otantatutkimuksessa tärkeä huomioon otettava tekijä tietojen luotettavuuden ja edustavuuden kannalta on yksikkökato. Jälkiosituksella toteutetussa aineiston painotuksessa oletetaan, että vastaaminen tai vastaamattomuus on riippumatonta tutkittavan ilmiön suhteen. Jos vastaaminen tiedonkeruuseen taas on kytköksissä koulutuksen tarjoamiseen, niin tietojen oikeellisuus kärsii, varsinkin jos vastausosuus jää alhaiseksi. Tässä tapauksessa tietojen kirjaamisesta aiheutuva vastausrasite on saattanut aiheuttaa vastauskatoa koulutusyrityksissä. Yleensä tutkimuksissa ei kuitenkaan pystytä selvittämään vastaamattomuuden ja tutkittavan ilmiön keskinäistä riippuvuutta.

Toimialoittain vastausosuudet vaihtelevat majoitus- ja ravitsemustoiminnan 36 prosentista kulkuneuvojen valmistuksen toimialan 74 prosenttiin. Suurimmalla osalla toimialoja vastausosuus kasvoi yrityksen kokoluokan suuretessa. Yrityksistä 56 % vastasi tiedusteluun, mutta ne edustivat lähes 70 prosenttia kaikkien otosyritysten henkilöstömäärästä, mikä osaltaan parantaa aineiston edustavuutta.

 

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö. Virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Ei ole relevantti tämän tilaston kannalta (laskennassa ei käytetä malleja).
 

Suomen kansallinen tilasto ei sisällä aluetietoa. Maiden välinen vertailu on mahdollista EU-aineistossa.

Tutkimus on EU-harmonisoitu. Keskeiset tulokset ovat vertailukelpoisia eri maiden välillä.

Vuosien 2005, 2010, 2015 ja 2020 tiedot ovat pääindikaattorien osalta keskenään vertailukelpoisia.

Tiedot julkaistaan tutkimusvuosilta, ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Tilaston tiedonkeruun otoskehikko käsitti kaikki vähintään kymmenen työntekijän yksityisen sektorin yritykset pois lukien maa- ja metsätalousala, koulutusala, sosiaali- ja terveysala sekä julkinen hallinto. Vuotta 2020 koskien tutkimuskehikko kattoi 18 853 yritystä, joista otokseen poimittiin noin 3 000 yritystä. Otos poimittiin satunnaisotantana kolmen kokoluokan ja 20 toimialaluokan muodostamissa ositteissa, kuitenkin siten, että mukaan otettiin kaikki yli 250 työntekijän yritykset. Otos poimittiin Tilastokeskuksen yritysrekisteristä.  Netto-otos oli 1 643 yritystä.

Tiedonkeruu toteutettiin web-kyselynä. Kaikille otokseen poimituille yrityksille lähetettiin postitse saatekirje, joka sisälsi käyttäjätunnuksen salasanoineen. Tiedot kerättiin keväällä/kesällä 2021.

Tiedot kerätään noin viiden vuoden välein. Suomessa tiedot on kerätty 1999, 2005, 2010, 2015 ja 2020.

Tilastokeskus arvioi tiedonantajan vastausrasitetta mm. vastausajalla (minuuttia/vastaaja). CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus Webropol kyselylomakkeen jälkeen seurasi erillisenä palautelomakkeena Webropolissa toteutettu rasitekysely. Rasitekyselyssä tiedusteltiin vastaamiseen käytettyä aikaa, vastaamisen työläyttä/vaivattomuutta ja avointa palautetta.

Vastausajan mediaani oli 150 minuuttia. Mitä suurempi yritys oli ja mitä enemmän se oli järjestänyt henkilöstökoulutusta, sitä pidempi aika vastaamiseen kului. Yrityksistä noin joka kymmenes koki vastaamisen melko tai hyvin vaivattomaksi, viidesosa ei vaivattomaksi eikä työlääksi ja noin joka seitsemäs melko tai hyvin työlääksi.

Aineistolle tehdään mm. suuruusluokka- ja merkintävirhetarkistuksia, epäloogisuustarkistuksia, yksikkömuunnoksia ja tehdään tarvittavat kansallisten muuttujien muunnokset. Korjauksissa pyritään saamaan oikeat tiedot uusintayhteydenotoilla. Jatkuvien muuttujien selvittämättä jääneen eräkadon osalta toteutetaan keskiarvoimputointia määritellyissä ryhmissä (osite tai karkeistettu osite).

Ositetulla otannalla (20 toimialaluokkaa ja 3 kokoluokkaa, yli 250 työntekijän yritykset varmuudella) toteutetun poiminnan ositekohtaisen kiintiöinnin erot huomioidaan painotuksessa ns. asetelmapainon kautta. Vastaavasti yksikkökadon aiheuttamia mahdollisia eroja eri vastaajaryhmien edustuksessa vastausaineistossa korjataan katopainolla, jonka avulla kadosta johtuva vajaus korjataan ositteen sisällä otoksen tasolle. Tuloksien laskennassa käytettävä paino on asetelmapainon ja katopainon tulo.

Aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston manuaali löytyy CIRCABC sivuilta 
https://circabc.europa.eu/ui/group/d14c857a-601d-438a-b878-4b4cebd0e10f/library/309a34ff-5bb5-4bce-9dc9-fc5a64ab1fc2?p=1&n=10&sort=modified_DESC

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

 

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston tiedonkeruu perustuu parlamentin asetukseen (EY) N:o 1552/2005 ja komission asetukseen (EC) No 198/2006 ja (EU) No 1153/2014, jossa määriteltiin tiedonkeruun käytännön toteutus (aikataulu, sisältö, otos, laaturaportointi).

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Kontrollitaulut ja testatut virheettömät aineistot (imputoitu ja imputoimaton) toimitetaan EDAMIS Web Portalin kautta Eurostatille parlamentin asetuksen mukaisesti viimeistään 18 kuukauden kuluttua kunkin viitevuoden päättymisestä.

Laaturaportti toimitetaan ESS Metadata Handler alustalla Eurostatiin viimeistään 21 kuukautta viitevuoden päättymisestä ja sen rakenteen on oltava Euroopan tilastojärjestelmän laatuselvitysten vakiojäsentelyn mukainen.

Tutkijaryhmät voivat saada tunnistamattoman ja aggregoidun kansallisen tai kansainvälisen aineiston käyttöönsä erityisen käyttölupamenettelyn kautta. Kukin osanottajavaltio päättää aineiston luovuttamisesta kuitenkin omien tietosuojakäytäntöjensä ja aineiston luovuttamismenettelyjensä pohjalta. CVTS mikrodata (tutkimuskäyttöön) on saatavissa tutkimusvuosista 2005, 2010, 2015 ja 2020.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla julkistusjärjestelmässä, tietokantataulukkoina ja artikkeleina.

Tilastoaineisto toimitetaan Eurostatille parlamentin asetuksen mukaisesti viimeistään 18 kuukauden kuluttua kunkin viitevuoden päättymisestä. Eurostat julkaisee EU-tason tietoja käsitteleviä taulukoita ja luovuttaa tutkimuksen mikroaineiston tutkijoiden käyttöön omien käyttölupamenettelyjensä mukaisesti.

Aineistosta on tehty artikkeleita Tieto&Trendit -verkkojulkaisuun.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Euroopan tilastoviraston sivuilla on aikasarjatietoja CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tilastosta tiedonkeruuvuosilta 2005, 2010, 2015 ja 2020.

Tutkijaryhmät voivat saada tunnistamattoman ja aggregoidun kansallisen tai kansainvälisen aineiston käyttöönsä erityisen käyttölupamenettelyn kautta. Kukin osanottajavaltio päättää aineiston luovuttamisesta kuitenkin omien tietosuojakäytäntöjensä ja aineiston luovuttamismenettelyjensä pohjalta. CVTS mikrodata (tutkimuskäyttöön) on saatavissa tutkimusvuosista 2005, 2010, 2015 ja 2020. Käyttölupaa haetaan Eurostatista https://ec.europa.eu/eurostat/web/microdata .

Tutkijaryhmät voivat saada tunnistamattoman ja aggregoidun kansallisen tai kansainvälisen aineiston käyttöönsä erityisen käyttölupamenettelyn kautta. Kukin osanottajavaltio päättää aineiston luovuttamisesta kuitenkin omien tietosuojakäytäntöjensä ja aineiston luovuttamismenettelyjensä pohjalta. CVTS mikrodata (tutkimuskäyttöön) on saatavissa tutkimusvuosilta 2005, 2010, 2015 ja 2020. Käyttölupaa haetaan Eurostatista https://ec.europa.eu/eurostat/web/microdata .

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilastokeskus on asettanut aikuiskoulutustilastoinnin kehittämisen yhteistyöryhmän. Ryhmän tehtävänä on edistää aikuiskoulutusta koskevan tilastoinnin tekemistä ja kehittämistä, lisätä keskustelua ja tiedonvaihtoa aikuiskoulutuksen tilastointiin ja tutkimukseen liittyvistä näkökulmista eri toimijoiden välillä, tukea aikuiskoulutukseen liittyvän tilastotiedon tuottamista, julkaisemista sekä tässä yhteydessä edistää tilastoinnin aihepiiriin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.

Tilaston tietoja käytetään ministeriöissä, keskusvirastoissa, alan yrityksissä, järjestöissä ja liitoissa toiminnan suunnitteluun ja toimintaympäristön seurantaan. Tietoja käyttävät myös yliopistot ja tutkimuslaitokset. Joukkoviestimet käyttävät tuloksia uutisoinnissa. 

Eurostat käyttää tietoja julkaisuissa ja tietokannoissaan. Komission politiikkapääosastot käyttävät tietoja toimenpiteiden suunnittelussa ja kehityksen seurannassa.

Tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

CVTS, Yritysten henkilöstökoulutus -tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana yritysten henkilöstökoulutusta koskevien tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tilastosta tehdään myös laaturaportti Eurostatin vaatimusten mukaisesti.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot