Työolotutkimukset ovat laajoja, Suomessa asuvan palkansaajaväestön kattavia tutkimuksia, joita on tehty vuodesta 1977 alkaen noin viiden vuoden välein. Työolot ymmärretään tutkimuksessa laajasti sekä fyysisiksi että psyykkisiksi ja sosiaalisiksi työympäristötekijöiksi.

Työolotutkimuksen tietojen avulla voidaan tehdä suomalaista työelämää koskevia yleistyksiä, tutkia kulloinkin vallitsevaa työelämän tilaa – hyvin- ja pahoinvoinnin tasoa – sekä seurata ajassa tapahtunutta muutosta pitkällä aikavälillä. Tuloksia hyödynnetään työpoliittisen päätöksenteon tukena niin valtakunnallisella kuin työorganisaatioidenkin tasolla, ja tutkimus tarjoaa aineistoa alan tutkimukseen sekä vertailukohteen paikalliselle tai alakohtaiselle työelämän tutkimukselle.

Käsitteet ja määritelmät on kuvattu osoitteessa: https://stat.fi/tilasto/dokumentaatio/tyoolot#Käsitteet.

Työolotutkimuksen perusjoukko muodostuu vähintään 10 tuntia viikossa työskentelevistä työllisistä palkansaajista. Vuodesta 2023 alkaen otokseen kuuluvat 18–67-vuotiaat. Vuoteen 2013 asti otoksen ikärajaus oli 15–64-vuotiaat, vuonna 2018 ja 2021 15–67-vuotiaat.

Tilastoyksikkö on henkilö (työllinen palkansaaja). 

Mittayksikkönä on käytetty pääasiassa prosenttiosuutta kustakin tarkastelun kohteena olevasta ryhmästä. Joissakin muuttujissa mittayksikkönä ovat vuodet ja kuukaudet (esimerkiksi lastenhoidon vuoksi poissaolon pituus). Työkykyindeksissä ja työhyvinvointi-indeksissä mittayksikkönä on pistemäärä välillä 0–10. 

Viiteajankohtana on kalenterivuosi. 

Työolotutkimuksen tulokset julkaistaan koko Suomen tasolla.

Työolotutkimus kattaa Suomessa asuvat ja vähintään 10 tuntia viikossa työskentelevät työlliset palkansaajat sisältäen kaikki ammatti- ja toimialaluokituksen ryhmät. 

Työolotutkimus on poikkileikkaustilasto, joka kattaa vuodet 1977, 1984, 1990, 1997, 2003, 2008, 2013, 2018 ja 2023. Mukaan työolotutkimuksiin voidaan laskea myös vuonna 2021 toteutettu koronakriisin vaikutukset työelämään -verkkokysely, jonka menetelmät ja sisältö vastasivat pitkälti työolotutkimusta. 

Työolotutkimus tehdään noin viiden vuoden välein ja tuloksia julkistetaan tutkimusvuotta seuraavan vuoden aikana. Yksityiskohtaisemmat tulokset julkaistaan teemajulkaisussa julkistamisen yhteydessä ja tulosten julkaisemista jatketaan tästä eteenpäinkin mm. artikkelien, blogien ja esitysten muodossa.

Ammattitieto perustuu työvoimatutkimuksessa haastateltavan omaan ilmoitukseen. Työllisen ammatti määritellään päätyön ammatin mukaan. Työttömän ammatti määräytyy työttömyyttä edeltäneen tilanteen mukaan. Työvoimatutkimuksessa ammatti luokitellaan Tilastokeskuksessa käytössä olevien ammattiluokitusten mukaan.

Niiden ammattien lukumäärä, joita vastaaja on harjoittanut silloin, kun ansiotyö on ollut pääasiallinen toiminta. Myös työllistämisvaroin työllistettyinä olleiden ammatit otetaan mukaan, ei kuitenkaan esimerkiksi satunnaisia kesätöitä.

Vuoden 2003 tammikuun alusta voimaan tulleen työturvallisuuslain (28 §) mukaan jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi.

Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuolella - esimerkiksi kotona, kesämökillä tai junassa matkustaessa - niin, että siitä on sovittu työnantajan kanssa. Etätyöhön liittyy yleensä tietotekniikan käyttö. Etätyö on työtä, jota voisi työn luonteen puolesta tehdä myös työpaikalla. Esimerkiksi puhelinasentajan työtä tai lähetintyötä ei lueta etätyöksi. Olennaista etätyölle ovat ajasta ja paikasta riippumattomat työjärjestelyt. Etätyöksi lasketaan myös osittainen etätyö.

Henkisellä väkivallalla tai työpaikkakiusaamisella tarkoitetaan työyhteisön jäseneen kohdistettua eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta. Henkistä väkivaltaa voi esiintyä esimerkiksi esimiehen tai työtovereiden, mutta myös asiakkaiden tai oppilaiden aiheuttamana.

Kokoaikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan kokoaikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn kokoaikaisuudesta.

Työskentely tapahtuu kolmessa vuorossa vuorokauden ympäri (aamu-, ilta- ja yövuoro). Voi olla keskeytyvää (esim. tuotanto keskeytyy työpaikalla viikonlopuksi) tai keskeytymätöntä. Nelivuoro-, viisivuoro- ja kuusivuorotyö ovat keskeytymättömän kolmivuorotyön muotoja ja kuuluvat siis tähän kohtaan.

Kuntoutus on tässä määritelty varsin laajasti; siihen lasketaan kuuluvaksi myös työpaikoilla järjestettävä ns. tyky-toiminta eli työkykyä ylläpitävä tai työhyvinvointia lisäävä toiminta. Olennaista on se, kokeeko henkilö toiminnan kuntoutukseksi.

Määräaikaisessa työsuhteessa olevaksi luetaan palkansaaja, jonka työsopimus on solmittu määräajaksi tai tietyn työn suorittamisen ajaksi.

Osa-aikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan osa-aikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn osa-aikaisuudesta.

Palkansaaja on henkilö, joka tekee työtä, josta saa palkkaa tai palkkion. Palkansaajat luokitellaan työntekijöihin ja toimihenkilöihin.

Työolotutkimuksessa ylityössä ilman korvausta on kyse vastaajan omasta käsityksestä. Joku saattaa pitää ylitöinä sitä, että joutuu olemaan korvauksetta työpaikallaan viisikin minuuttia yli työajan, toinen ei vastaavasti laske lyhyttä työajan yli menevää aikaa ylityöksi.

Jos vastaaja tekee ylityötä, josta hän periaatteessa saa korvauksen vapaana, mutta ei käytännössä ehdi koskaan pitää kaikkia näitä vapaitaan, voidaan se katsoa ilman korvausta tehtäväksi ylityöksi.

Työaikalainsäädännön säätämät enimmäistyöajat koskevat myös ylempiä toimihenkilöitä, vaikka he sanoisivatkin tehneensä työsopimuksen, jossa ylitöiden katsotaan kuuluvan palkkaukseen. Vain aivan ylin yritysjohto jää työaikalain ulkopuolelle.

Urakka- tai projektityöntekijöillä ei sen sijaan ole sovittua työaikaa vaan he saavat palkan valmiista työstä. Tällöin ei periaatteessa voi olla ylityötäkään. Jos vastaaja itse kuitenkin arvelee tekevänsä töitä paljon yli normaalin keskimääräisen työajan (esim. yli 40 tuntia viikossa), voidaan tämä laskea ylityöksi ilman korvausta.

Periodi- tai jaksotyö on työajan tasoittamisjärjestelmä, jossa päivittäiset tai viikoittaiset työajat voivat ylittää laissa säädetyn enimmäistuntimäärän (8 t/vrk tai 40 t/vko), mutta työtuntien lukumäärä tasoitetaan jollakin pidemmällä aikavälillä.

Peräkkäisillä työsuhteilla tarkoitetaan samalla työnantajalla tehtyjä, toisiaan lähes välittömästi - korkeintaan viikon tauon jälkeen - seuranneita eli ns. ketjutettuja työsuhteita.

Opetusalalla toimivien kohdalla voidaan kuitenkin ottaa huomioon työsuhteet, joiden välillä on ollut koko kesän kestänyt tauko. Varsin tavallista alalla on se, että määräaikainen työsuhde loppuu kesän alussa, lukuvuoden päättyessä, ja uusi työsuhde solmitaan taas syksyllä, lukuvuoden alkaessa.

Työolotutkimuksessa vastaajalta tiedustellaan, onko tämä ollut elämänsä aikana lasten hoidon vuoksi pois työelämästä.

Tällä tarkoitetaan vain perhevapaista, hoitovapaasta tai muuten lastenhoidosta aiheutunutta yleensä pitkähköä poissaolo työelämästä - satunnaisia, lyhyitä poissaoloja esim. lapsen sairastuttua ei lasketa. Jos henkilöllä on ollut esimerkiksi useampia äitiyslomia, lasketaan jaksot yhteen.

Poissaoloksi lasketaan myös aika, jolloin lastenhoidon ohessa on tehty satunnaisia tai vähäisiä (alle 5 tuntia / viikko) töitä.

Jos vastaaja on ollut äitiys- tai vanhempainlomalla tai hoitanut lapsia suoraan koulun tai opiskelun jatkona ennen ansiotyön aloittamista, lasketaan myös tämä aika työelämästä poissaoloksi.

Työaika alkaa ja päättyy kello 6.00-18.00 välillä.

Tieto sukupuolesta on saatu Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä.

Osa työajasta on säännöllisesti klo 18.00 jälkeen, mutta pääosa ennen 21.00.

Pääosa työajasta on säännöllisesti välillä 21.00-6.00.

Tiimityöllä tarkoitetaan työskentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on mahdollisuus suunnitella itse työtään.

Ryhmä määritellään usein kahden tai useamman ihmisen muodostamaksi jatkuvasti keskenään vuorovaikutuksessa olevaksi yhteisöksi tai joukoksi, jolla on yhteiset tavoitteet. Työelämässä ryhmiä ja tiimejä voidaan perustaa hoitamaan jatkuvaa tehtävää tai tuotantoa tai toisaalta vain jotain rajattua tehtävää varten.

Kyse on siitä, että vastaaja tekee normaalia työtään ryhmässä tai useammassa ryhmässä. Mukaan ei lueta joitain erillisiä, vain vähän työaikaa vaativia edustustehtäviä erilaisissa työryhmissä. Toisaalta ryhmässä työskentelyä on ehkä vaikea erottaa tavallisesta pienehköstä työyksiköstä, joka toimii tietyn työnjaon mukaan. Vastaajan oma näkemys on tässä ratkaisevaa: kutsuuko hän itse työtään tiimi- tai ryhmätyöksi. Joillakin aloilla, esimerkiksi metalliteollisuudessa vastaavia yksiköitä kutsutaan soluiksi.

Toimipaikka eli paikallinen toimialayksikkö on yhden yrityksen tai yritystyyppisen yksikön omistama, yhdessä paikassa sijaitseva ja pääasiassa yhdenlaisia tavaroita tai palveluksia tuottava tuotantoyksikkö. Toimipaikkoja ovat esim. tehdas, myymälä, torikoju ja kioski. Julkishallinnon toimipaikkoja ovat mm. verotoimisto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus.

Toimipaikka on toimialaluokitusta sovellettaessa keskeinen yksikkö, koska

- toimipaikkakohtainen tieto antaa parhaan kuvan talouden rakenteesta
- yritystoiminnasta voidaan toimipaikkojen avulla kerätä tietoja ja laatia tilastoja maantieteellisten ja hallinnollisten alueiden mukaisesti
- monet tuotantoon liittyvät perustiedot, kuten tuotetut kappalemäärät ja työtunnit on nopeinta ja taloudellisinta kerätä suoraan toimipaikoilta
- monitoimialaisista yrityksistä saadaan toimialoittain eriteltyä tietoa
- kaikki henkilöpohjaiset tilastot kuvaavat väestön toimiala- eli elinkeinojakaumaa toimipaikkojen kautta.

Koska yritys aina toimii jossakin paikassa, sillä on vähintään yksi toimipaikka. Useimmat yritykset ovat yksitoimipaikkaisia, mutta suurimmilla yrityksillä voi olla lukuisia toimipaikkoja eri puolilla maata. Lisäksi nämä voivat toimia eri aloilla.

Tulospalkkaus on yleisnimitys erilaisista tuloksiin ja voittoon perustuvista palkan päälle maksettavista eristä. Ne on jaoteltavissa päätyyppeihin, joista käytetään nimityksiä tulospalkkio, voittopalkkio ja voitonjakoerä. Tulospalkkaukseen ei tässä lueta erilaisia osake- ja optiojärjestelyjä.

Työlliset luokitellaan työnantajan mukaan julkiselle ja yksityiselle sektorille. Julkinen sektori jakautuu edelleen valtioon ja kuntiin. Työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Työnantajasektorin luokittelu perustuu viralliseen sektoriluokitukseen 2012.

Työtapaturmia ovat sellaiset työvahingot, joista vakuutuslaitos on maksanut korvausta.

Työtapaturma määritellään tapaturmavakuutuslain 4 §:ssä. Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaen vamman tai sairauden on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Lain mukaan työtapaturmat jakautuvat tapaturman sattumispaikan mukaan seuraavasti:
- työpaikkatapaturma on sattunut työssä tai työhön liittyvissä oloissa. Tällöin työtapaturmiksi määritellään myös työtä tehdessä sattuneet liikennetapaturmat.
- työmatkatapaturma on puolestaan sattunut varsinaisen työajan ulkopuolella matkalla asunnolta työpaikalle tai työpaikalta asunnolle.

Työolotutkimuksen tiedot perustuvat vastaajien haastatteluissa tai verkkokyselyssä antamiin tietoihin. Kyselylomake on suunniteltu siten, että kysymykset olisivat mahdollisimman yksiselitteisiä ja helppoja vastata. Haastattelutiedonkeruiden aikana haastattelijoiden koulutukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kyselytutkimuksessa ei kuitenkaan ole mahdollista täysin häivyttää eroja vastaajien tavoissa tulkita ja ymmärtää esitettyjä kysymyksiä ja niiden vastausvaihtoehtoja.

Tutkimustulosten oikeellisuuteen vaikuttaa vastauskato. Työolotutkimuksen kadon jakautuminen on hyvin samanlainen kuin haastattelututkimuksissa ylipäänsä: vastausosuus on korkeampi naisilla kuin miehillä, ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneilla parempi kuin perusasteen tai toisen asteen koulutuksen suorittaneilla. Nuorimmissa ikäryhmissä vastausosuus jää alhaisimmaksi, ja kaikkein parhaimpiin vastausprosentteihin päästään iäkkäimpien palkansaajien keskuudessa. Vuoden 2023 työolotutkimuksen vastausosuus oli 71 prosenttia.

Vuodesta 2018 alkaen aineistoille on laskettu painokertoimet, jotka korjaavat aineiston rakenteen vinoumaa sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, maakunnan, koulutusasteen ja sosioekonomisen ryhmän mukaan niin, että aineisto vastaa työvoimatutkimuksen perusteella estimoitua kohdeväestöä. Myös vuosien 2008 ja 2013 työolotutkimusten aineistoille on laskettu takautuvasti painokertoimet sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, maakunnan ja koulutusasteen perusteella.

Työolotutkimusta tehdään noin viiden vuoden välein ja tiedot kuvaavat palkansaajien vastauksia tiedonkeruun ajanjaksolta, joka on perinteisesti ajoittunut tutkimusvuoden syksylle, poikkeuksena vuosi 2008, jolloin tiedonkeruu tapahtui keväällä. Kerätyistä tiedosta tehtävä teemajulkaisu ilmestyy tutkimusvuotta seuraavana vuonna.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei ole esiintynyt viiveitä.

Vuosien 2008 ja 2013 työolotutkimusten aineistoille on laskettu takautuvasti painokertoimet, jotka korjaavat aineiston rakenteen vinoumaa sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, maakunnan ja koulutusasteen perusteella. Painotetut luvut on julkaistu aikasarjoissa vuodesta 2018 eteenpäin. Vuoden 2008 ja 2013 työolotutkimusten tulokset julkaistiin niiden valmistuttua painottamattomina.

Työolotutkimus on otantatutkimus. Otos poimitaan työvoimatutkimuksen tietyistä rotaatioryhmistä.

Työolotutkimuksen otokseen kuuluvat työvoimatutkimuksen verkkokyselyyn tai puhelinhaastatteluun vastanneet palkansaajat, jotka kyselyn aikana ovat työskennelleet vähintään 10 tuntia viikossa. Otoskriteerit täyttäville vastaajille ehdotetaan työolotutkimukseen osallistumista. Otoskoot ovat vaihdelleet eri tutkimuskerroilla 3 800 henkilöstä yli 7 000 henkilöön.

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat muun muassa julkistusten teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai väärien käsitteiden käyttö.

Toisin kuin tietojen tarkentuminen, virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta. Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. 

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin. 

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille. 

Työolotutkimuksen tietosisältö ei perustu kansallisiin tai kansainvälisiin asetuksiin, joten tutkimuksen tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia kansainvälisesti.

Suuri osa työolotutkimuksen kysymyksistä on toistettu samanlaisina tutkimuskerrasta toiseen niin, että vuosien 1977–2018 tutkimuksista muodostuu kattava pääosin vertailukelpoinen aikasarja. Vuosina 1977–2018 tutkimuksen tiedot kerättiin käyntihaastatteluina.

Tiedonkeruutapa muuttui vuodesta 2021 alkaen käyntihaastatteluista verkkotiedonkeruuksi, mikä aiheutti aikasarjojen katkeamisen. Uusi vertailukelpoinen aikasarja alkaa vuodesta 2023 (joiltakin osin vuodesta 2021). Jokaisella tutkimuskierroksella on myös lisätty uusia aiheita, joiden osalta aikasarja alkaa kyseisestä vuodesta.

Työolotutkimuksen lisäksi työmarkkinoihin liittyviä Tilastokeskuksen tilastoja ovat työvoimatutkimus, avoimien työpaikkojen tilasto, työtaistelutilasto, työtapaturmatilasto sekä työssäkäyntitilasto. Näistä erityisesti työvoimatutkimuksen tietosisältö ja kiinnostuksen kohteet ovat osittain päällekkäisiä työolotutkimuksen kanssa.

Työvoimatutkimuksen kohdejoukko on kuitenkin koko työikäinen väestö, mutta työolotutkimuksessa vain vähintään 10 tuntia viikossa työskentelevä palkansaajaväestö. Lisäksi työolotutkimus pyrkii selvittämään palkansaajien työhistoriaan sekä fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin työoloihin liittyviä asioita huomattavasti laaja-alaisemmin ja syvällisemmin kuin mitä työvoimatutkimuksen puitteissa on mahdollista tehdä. Työolotutkimus on perinteisesti kerätty syksyisin lukuun ottamatta vuotta 2008, jolloin tiedonkeruu tapahtui keväällä. Työvoimatutkimus on puolestaan kuukausittain toistuva tiedonkeruu.

Koska työolotutkimus tehdään Tilastokeskuksen kuukausittaisen työvoimatutkimuksen tiedonkeruun yhteydessä, työolotutkimuksen aineistoon voidaan helposti liittää myös työvoimatutkimuksen yhteydessä kerätyt tiedot. Työvoimatutkimuksesta liitettyjä tietoja ovat mm. vastaajan ammatti, työpaikan toimiala, työsuhteen kesto sekä säännöllinen työaika.

Tilasto perustuu noin viiden vuoden välein kerättävään otosaineistoon. Vuoteen 2018 saakka tiedot kerättiin käyntihaastatteluilla ja vuodesta 2023 alkaen verkkokyselylomakkeella. Vuonna 2023 tutkimuksen otoskoko oli noin 8000 henkilöä.

Vuoden 2023 tiedonkeruu toteutettiin verkkokyselynä. Lomake oli suomen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi. Työolotutkimuksen lomakesuunnittelun pohjana käytetään edellisen tutkimuskerran lomaketta. Lomakesuunnittelussa pyritään siihen, että keskeiset teemat säilyvät, mutta lomaketta päivitetään uusien tietotarpeiden mukaisesti. Lomaketta testataan kognitiivisesti ja pienimuotoisessa pilottitutkimuksessa. 

Työvoimatutkimuksen päätteeksi työolotutkimuksen otokseen poimituille kerrottiin tulevasta työolotutkimuksesta ja heille lähetettiin tekstiviesti, joka sisälsi linkin kyselylomakkeelle. Tiedonkeruun etenemistä seurattiin ja niille kohdehenkilöille, jotka eivät olleet vastanneet kyselyyn tietyn ajan kuluessa, lähetettiin muistutusviestejä. Sen jälkeen kohdehenkilöitä lähestyttiin vielä tarvittaessa tilastohaastattelijan puhelinsoitolla, jolla pyrittiin motivoimaan kohdehenkilöitä vastaamaan kyselyyn. Motivointisoittojen ansiosta vastausaste saatiin nostettua 50 prosentista noin 70 prosenttiin.

Vuoden 2023 työolotutkimuksessa käytettiin ensimmäistä kertaa myös vastaamiseen houkuttelevaa kannustinta, joka oli 10 euron arvoinen R-kioskikoodi. Koodit lähetettiin tekstiviestillä niille vastaajille, jotka palauttivat kyselylomakkeen. Kaikista lahjakoodin saaneista vastaajista noin 45 prosenttia käytti sen. 

Tilasto perustuu noin viiden vuoden välein kerättävään otosaineistoon.

Työolotutkimus on toteutettu vuodesta 1997 yhteisrahoitteisena hankkeena. Vuoden 2023 työolotutkimuksessa rahoittajatahoina olivat työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Eläketurvakeskus, Keva ja Kuntoutussäätiö.

Vuoden 2023 verkkolomakkeen täyttämiseen kuluva mediaaniaika oli 40 minuuttia vastaajaa kohti. Vuosina 2018 ja 2013 käyntihaastattelujen mediaanipituus oli 63 minuuttia.

Lomakesuunnittelussa kysymyksiin vastaamisesta pyritään tekemään mahdollisimman sujuvaa, jotta vastausrasite olisi mahdollisimman pieni.

Vuodesta 2018 alkaen työolotutkimukseen vastanneille henkilöille on laskettu painokertoimet, jotka korjaavat aineiston rakenteen vinoumaa ja korottavat tutkimuksesta saadut tulokset perusjoukon tasolle niin, että ne vastaavat työvoimatutkimuksen estimaatteja sukupuolen, 10-vuotisikäryhmän, maakunnan, koulutusasteen ja sosioekonomisen ryhmän mukaan. Vuonna 2023 työolotutkimuksen perusjoukkoon kuului 18–67-vuotiaat työlliset palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyötuntimäärä on vähintään 10 tuntia.
Vuosien 2018, 2021 ja 2023 aineistojen painojen kalibroinnissa on käytetty seuraavia tietoja:
•    10-vuotisikäryhmä
•    sukupuoli
•    alue (maakuntajako, jossa pääkaupunkiseutu erikseen)
•    koulutus (korkeintaan perusaste, toinen aste, alin korkea-aste, korkeakoulututkinto)
•    sosioekonominen asema (työntekijät, alemmat toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt)
Vuosien 2008 ja 2013 työolotutkimusten aineistoille painokertoimet on laskettu takautuvasti. Vuosien 2008 ja 2013 aineistojen painojen kalibroinnissa on myös käytetty kyseisiä tietoja muuttujia lukuun ottamatta sosioekonomista asemaa.

Vastausaineisto ja myös lopullinen aineisto tarkistetaan laadinnan ja raportoinnin yhteydessä. Suurin osa vastausaineiston tarkistuksista on ohjelmoitu kysymyslomakkeelle. Loogisuustarkistuksia tehdään tämän jälkeen aineiston käsittelyvaiheessa.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Työolotutkimuksen tiedonkeruu ei perustu kansallisiin tai kansainvälisiin asetuksiin tai säädöksiin. Työolotutkimuksen tiedonkeruu on rahoitettu vuodesta 1997 alkaen yhteisrahoitteisena useiden ulkopuolisten tahojen kanssa. Rahoittajat ovat osallistuneet tutkimuslomakkeen sisältöä suunnittelevaan asiantuntijaryhmään yhdessä Tilastokeskuksen tutkijoiden ja muiden ulkopuolisten työelämän asiantuntijoiden kanssa, mutta he eivät ole voineet "tilata" mitään erillistä osaa tutkimuksesta. Rahoittajatahoilla on ollut mahdollisuus saada aineisto käyttölupaa vastaan käyttöönsä ilmaiseksi.

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja Tilastokeskuksessa

Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. 
Tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, jotka tietoja työssään tarvitsevat. Tietojen käyttö on rajattu käyttövaltuuksin.

Prosessissa tapahtuva tietojen aggregoituminen ja tietojen laatuun liittyvä laadinnanaikainen arviointi tuottavat lopputuloksen, joka ei mahdollista yksittäisten tiedontuottajien tunnistamista.

Kaikki tilaston laatimiseen osallistuvat henkilöt ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen, jossa he sitoutuvat pitämään salassa tilastolain tai viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettäväksi säädetyt tiedot.

Työolotutkimuksen tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle (Tilastolaki 280/2004, Henkilötietolaki 523/1999). Aineiston luovuttaminen on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna (pseudonymisoituna) tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten.

Tietosuojaseloste on nähtävissä osoitteessa:  http://www.stat.fi/meta/tietosuojaselosteet/tietosuojaseloste_tyoolotutkimus.html

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Työolotutkimus tuottaa uutta tietoa joka viides vuosi. Tietojen julkistamistapa ja -ajankohta vahvistetaan työolotutkimuksen toteuttamiseksi asetetussa projektissa. 

Työolotutkimuksen aineistoista muodostetaan yksikkötason valmisaineistoja (eli mikroaineistoja), joita tutkijapalvelut luovuttavat tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja pseudonymisoituina FIONA-etäkäyttöjärjestelmän kautta. Tiedonkeruun rahoittajatahoille voidaan lisäksi luovuttaa karkeistettu ja pseudonymisoitu palveluaineisto.

Työolotutkimuksen kysymyslomake on julkaistu perustulokset sisältävän teemajulkaisun yhteydessä. Lomakkeen kysymyksiä voi käyttää Tilastokeskuksen ulkopuolisissa tutkimuksissa, mutta niiden käyttöön on pyydettävä lupa Tilastokeskukselta. 

Työolotutkimuksen uusista tiedoista julkaistaan tiedote ja katsauksia Tilastokeskuksen verkkopalvelussa sekä tietokantataulukoita StatFin-tietokannassa. Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa. 

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoavat yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistetiedot poistettuna Tilastolain (280/2004) ja Henkilötietolain (523/1999) mukaisesti.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tietotarpeita kartoitetaan ennen uuden tutkimuksen sisällön suunnittelua ja suunnittelun aikana (asiantuntijaryhmä) ja näihin tarpeisiin reagoidaan. Tilastokeskuksen tutkijatiimi on laajasti verkostoitunut ja seuraa työelämän aihealuetta koskevaa keskustelua ja tutkimusta ylipäänsäkin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.  

Työolotutkimuksen sisällössä pyritään jatkuvuuden lisäksi ajankohtaisuuteen. Vuoden 2018 työolotutkimuksen erityisteemana oli työn digitalisaatio. Vuonna 2023 erityisteemana oli ekologinen kestävyys työssä. 

Työolotutkimuksen tiedoille on suuri yhteiskunnallinen tarve. Työolotutkimuksen tuloksia on muun muassa käytetty usein taustatietoina erilaisessa lainsäädäntötyössä sekä työelämän kehittämisohjelmissa. Työolotutkimus tarjoaa myös luotettavaa tietoa julkiseen keskusteluun, ja sen tuloksiin viitataan usein mediassa. Lisäksi aineistoja käytetään laajasti työelämän tutkimukseen yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa.
  
Työolotutkimus on saanut ainutlaatuisuudessaan paljon tunnustusta myös kansainvälisesti. Yhteistyötä on tehty Eurofoundin, Eurostatin, ILO:n ja UNECE:n kanssa. 

Työolotutkimuksen laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Työolotutkimus on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua. Työolotutkimuksen läpivalaisu toteutettiin vuonna 2015.

Lisätietoja: Laadunhallinta

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Työolotutkimuksen osalta poikkeuksen muodostavat kuitenkin tiedonkeruun rahoittajat, jotka saavat käyttöönsä käyttölupahakemusta vastaan palveluaineiston sen valmistuttua, ennen tulosten julkistusta. Tiedot ovat kuitenkin luottamuksellisia niiden julkituloon asti (embargo-periaate eli saaja ei saata tietoja julkisuuteen ennen sovittua ajankohtaa). 

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.