Palkkarakennetilasto kuvaa Suomessa työskentelevien palkansaajien tunti- ja kuukausiansioita sekä niiden muodostumista ja hajontaa. Tilaston ansiokäsitteitä ovat kokonaistyöajan ansiot ja säännöllisen työajan ansiot. Ansiot ovat bruttoansioita, eli niistä ei ole vähennetty veroja ja sosiaalivakuutusmaksuja. 

Kuukausiansiot lasketaan tilastossa kokoaikaisille palkansaajille, tuntiansiot sekä koko- että osa-aikaisille palkansaajille. 

Ansioita voidaan tarkastella tilastossa joko palkansaajiin tai yrityksiin liittyvien ominaisuuksien perusteella.

Palkansaajat jotka työskentelevät toimialoilla A-S Toimialaluokituksen TOL2008 mukaan (toimialoilla A-T Toimialaluokitus TOL2025 mukaan). 

Palkkarakennetilaston tilastoyksiköitä on palkansaaja ja palvelussuhde. Palkkarakennetilasto perustuu työnantajien raportoimiin tietoihin. Tilastotiedot julkaistaan palvelussuhdetasolla. Julkaistavat kuukausiansiotiedot koskevat kokoaikaisia palkansaajia, ja julkaistavat tuntiansiotiedot koskevat palvelussuhteita, vaikka niistä käytetään tilastossa perinteiden mukaisesti termiä palkansaaja. Tämä tarkoittaa sitä, että tuntiansiokohtaisissa tiedoissa yksi henkilö voi lukeutua useammaksi palkansaajaksi, mikäli hänellä on useampi palvelussuhde. Myös esimerkiksi silloin kun kokoaikainen palkansaaja on vaihtanut palvelussuhdetta kesken kuukautta, molemmat palvelussuhteet, muunnettuina täyttä kuukautta vastaaviksi, lasketaan mukaan tilastoon. 

Ansiot ilmoitetaan euroina kuukaudessa tai euroina palkattua tuntia kohden. Palkattu tunti tarkoittaa kaikkia tunteja, joilta ansioita on maksettu, oli palkansaaja tuolloin töissä tai ei. Esimerkiksi sairausaika lasketaan palkattuihin tunteihin mukaan, mikäli työantaja on maksanut siltä palkat. 

Palkkarakennetilasto julkaistaan joka vuosi erillisenä tilastona. Jokaisen vuoden tilasto kuvaa vain ja ainoastaan kyseistä tilastovuotta, eikä vertailukelpoisuutta aikaisempiin vuosiin voida kattavasti taata. 

Tilastovuoden lokakuu. Tilaston tiedot perustuvat lokakuun ansiotietoihin. Työsuhteen taustatietoja on poimittu muilta ajankohdilta tai imputoitu menetelmällisesti, jos tietoa ei ole saatu lokakuulta. 

Palkkarakennetilaston viitealueena on koko Suomi. Käytettävissä olevat alueluokitukset ovat: Kuntaluokitus ja
maakuntaluokitus.

Palkkarakennetilasto kuvaa toimialojen (TOL2008) A-S palkansaajia yrityksissä, rahoitus- ja vakuutuslaitoksissa, julkisyhteisöissä sekä kotitalouksia palvelevissa voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä. Palkkarakennetilaston ulkopuolelle jää työnantajan päätoimialan mukaan työnantajakotitalouksien sekä kansainvälisten järjestöjen toimialat. 

Tilasto kuvaa kaikkia palkansaajia palvelussuhteen muodosta tai kestosta riippumatta. Palvelussuhteet, joista tilastointiajankohdalle kohdistuva ansio jää alle työeläkevakuutusmaksurajan, on rajattu tilastosta pois. Pelkkiä palkkiotuloja saaneet on myös rajattu tilaston ulkopuolelle.

Tilastoa on julkaistu vuodesta 1995 alkaen vuosittain.

Palkkarakennetilaston tiedot julkaistaan vuosittain Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Palkkatilastoissa käytetään palkansaajan ammatin kuvaamisessa alakohtaista ammatti-, virka- ja tehtävänimikettä sekä Tilastokeskuksen kansallista ammattiluokitusta. Alakohtaisia ammattinimikkeitä on käytössä noin 15 000.

Palkkatilastojen ammattinimikkeet perustuvat yksityisellä sektorilla Elinkeinoelämän keskusliiton työehtosopimusalojen ammatti- tai tehtävänimikkeistöön, Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänimikkeistöön sekä Näyttämöväen Vanhuudenturvasäätiön ammattinimikkeistöön. Kuntasektorilla ammatti- ja virkanimikkeet perustuvat Kuntien eläkevakuutuksen luokituksen mukaiseen ammattinimikkeistöön. Valtiolla ammatti- tai virkanimike on nimittämiskirjan tai työehtosopimuksen mukainen ammatti- tai virkanimike.

Ammattiluokitus muodostetaan palkkatilastoissa ammattinimikkeistöstä ottamalla huomioon palkansaajan työnantajasektori, tutkinto sekä toimiala. Palkkarakennetilastossa ei julkaista alakohtaisia ammatti- tai virkanimikkeitä, vaan palkkarakenneaineistossa ammattia kuvaa ainoastaan ammattiluokitus.

Kertaluonteisia palkkaeriä ovat sellaiset palkkaerät ja palkanlisät, joita ei makseta säännöllisesti jokaisella palkanmaksujaksolla. Näitä eriä ja lisiä ovat esimerkiksi tulospalkkiot, lomaraha ja lomakorvaus sekä palvelusvuosikorvaukset eräillä tuntipalkka-aloilla. Kertaluonteisten palkkaerien maksamisesta voidaan sopia myös työehtosopimuksissa.

Palkkarakennetilasto:
Palkkarakennetilastossa kertaluonteisiin palkkaeriin ei sisälly pitämättömistä lomapäivistä maksettavaa lomakorvausta.

Ansiotasoindeksi:
Ansiotasoindeksi mittaa säännölliseltä työajalta ansaitun ansion kehitystä sen maksutavasta riippumatta. Tuloksen perusteella maksettavat erät sisältyvät ansiokäsitteeseen siten, että ne jaetaan tasan koko kalenterivuodelle. Samoin työehtosopimukseen perustuvat kertaerät jaetaan tasan koko vuodelle. Kaikkia ansiotasoindeksin käsitteeseen kuuluvia kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahoja, ei kuitenkaan sisälly indeksin laskennassa käytettäviin palkka-aineistoihin, vaan ne huomioidaan indeksin laskennassa vain siinä tapauksessa, että työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan muutoksista niiden suhteellisessa osuudessa. Myös ansiotasoindeksissä takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset viedään sille neljännekselle, jolloin ne on ansaittu.

Työvoimakustannustutkimus:
Kertaluonteisiin palkkaeriin kuuluva palvelussuhteen päättymiskorvaus sisältyy työvoimakustannustutkimuksen käsitteistössä sosiaalikustannuksiin.

Työvoimakustannusindeksi:
Työvoimakustannusindeksissä kertaluonteisiin palkkaeriin sisältyy myös aiemmilta palkanmaksujaksoilta takautuvasti maksettavat sopimuskorotukset. Työvoimakustannusindeksissä ovat mukana myös optiot niiden lunastusarvon mukaisina.

------
Yksityisen sektorin ja kuntasektorin palkkatilastoissa ei julkaista kertaluonteisia palkkaeriä. Säännöllisen ansion indeksiin kertaluonteiset palkkaerät eivät sisälly.

Palkkarakennetilasto:

Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on kokoaikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä työaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähintään 16 tuntia, on palkkarakennetilastossa määritelty kokoaikaisiksi.

Yksityisen sektorin palkkatilastot:

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla kokoaikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Kokoaikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on yli 90 prosenttia kyseisen alan yleisestä työajasta.

Loppuosalle palkansaajista kokoaikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään kokoaikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.

Julkisen sektorin palkkatilastot:

Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.

Työvoimakustannustutkimus:

Työvoimakustannustilastossa kokoaikainen on henkilö, jonka työaika on virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.

Vrt. Osa-aikainen.

Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa. Kts. Kokonaistyöaika.

Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- lisä- ja ylityön ansio
- osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset
- muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka).

Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita.
Palkkatilastoissa on myös käsite kokonaisansio tulospalkkioiden kanssa.

Kokonaisansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi yksityisen sektorin tuntipalkkatilastossa kokonaisansio sisältää säännöllisen tehdyn työajan ansion lisäksi sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.

Vrt. Säännöllisen työajan ansio.

Kokonaistyöaika muodostetaan palkkarakennetilastossa henkilökohtaisen säännöllisen viikkotyöajan sekä tilastointijakson keskimääräisten palkattujen lisä- ja ylityötuntien perusteella. Varallaolon tunteja ei ole sisällytetty kokonaistuntimäärään. Kokonaistyöaika kuvaa palkanmaksun perusteena olevaa työaikaa kuukaudessa.

Kokonaistyöaikaa ei voida palkkarakennetilastossa määrittää, mikäli henkilön säännöllistä viikkotyöaikaa ei tunneta.

Kokonaisansio perustuu kokonaistyöaikaan. Kts. Kokonaisansio.

Vrt. Säännöllinen viikkotyöaika.

Kuukausipalkkainen palkansaaja saa korvauksen suorittamastaan työstä kuukausittain. Ansion perusteena oleva työaika on yleensä yksi kuukausi ja ansio on usein saman suuruinen kuukaudesta toiseen. Kuukausipalkkainen palkansaaja on yleensä toimihenkilö. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Palkkarakennetilasto:

Palkkarakennetilastossa koko- ja osa-aikaisuuden erittely perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Tilastossa on osa-aikaisiksi määritetty ne palvelussuhteet, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi. Koko- ja osa-aikaisuutta ei ole pystytty määrittämään niille palkansaajille, joille ei ole tiedossa säännöllistä viikkotyöaikaa. Tämä voi johtua joko tiedon ilmoittamatta jättämisestä tai siitä, että henkilön työaika vaihtelee. Julkisen sektorin opettajien koko- ja osa-aikaisuus on määritetty palvelussuhteen ehtojen mukaisesti. Ne yksityisen sektorin opettajat, joiden viikko-opetusvelvollisuus on vähemmän kuin 16 tuntia, määritellään palkkarakennetilastossa osa-aikaisiksi palkansaajiksi.

Yksityisen sektorin palkkatilastot:

Yksityisen sektorin kuukausipalkkaisilla osa-aikaisuuden määrittely perustuu palkkarakennetilaston tavoin pääsääntöisesti viikkotyöaikaan. Osa-aikaisiksi palkansaajiksi määritellään tilastossa ne palkansaajat, joiden säännöllinen viikkotyöaika on enemmän kuin 10 prosenttia kyseisen alan yleistä työaikaa lyhyempi.

Loppuosalle palkansaajista osa-aikaisuustieto saadaan suoraan tiedustelusta tai se määräytyy palvelussuhteen mukaan. Jos palkansaajan säännöllinen viikkotyöaika ei ole tiedossa, käytetään osa-aikaisuuden määrittelyssä myös palkansaajan ansiotietoja hyödyksi.

Yksityisen sektorin tuntipalkkaisille ei määritellä erikseen koko- ja osa-aikaisuutta.

Julkisen sektorin palkkatilastot:

Julkisella sektorilla palkansaajien koko- ja osa-aikaisuus määritellään palvelussuhteen luonteen sekä ehtojen mukaan. Koko- ja osa-aikaisuustieto saadaan yleensä tiedustelun yhteydessä.

Työvoimakustannustutkimus:

Työvoimakustannustilastossa osa-aikainen on henkilö, jonka työaika on lyhyempi kuin virkaehtosopimuksen tai työehtosopimuksen mukainen tai ko. yksikössä tavanomaisesti noudatettava työaika.

Vrt. Kokoaikainen.

Palkansaaja on henkilö, joka on työsuhteessa työnantajaan ja joka saa sovittua korvausta tekemästään työstä. Palkansaajat ovat joko toimihenkilö- tai työntekijäasemassa työnantajalla.

Palkkatilastoissa ei varsinaisesti erotella palkansaajia toimihenkilöihin tai työntekijöihin. Erottelu voidaan kuitenkin tehdä ammatin tai myös palkkausmuodon mukaan. Palkkatilastoissa ei lueta itselleen palkkaa maksavia yrittäjiä palkansaajiksi, sillä heidän ansionsa poikkeavat muiden samankaltaisten palkansaajien ansioista yleensä liian paljon. Palkkatilastoissa samalla palkansaajalla voi olla useita työsuhteita, jotka kuitenkin käsitellään tilastossa erillisinä palkansaajina.

Työvoimakustannustilastossa yrittäjät, jotka maksavat osankaan ansiostaan itselleen palkkana, luetaan palkansaajiin.

Palkatuilla tunneilla tarkoitetaan niitä kokonaistyöajan tunteja, joilta palkansaajille on maksettu palkkaa. Palkatut tunnit voivat olla tehtyjä työtunteja tai ei-tehtyjä eli poissaolotunteja (vuosilomat, sairauslomat, yleiset vapaapäivät, muut vapaat).

Palvelussuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa palvelussuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi palvelussuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu.

Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.

Yksityisen sektorin palkkatilastoissa vastaava käsite on työsuhteen luonne.

Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).

Sopimusala määräytyy palvelussuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan. Kuntasektorilla sopimusalat määritellään Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen välisessä pääsopimuksessa. Työehtosopimus on työntekijäjärjestön ja työnantajan tai työnantajajärjestön välinen sopimus alakohtaisista työehdoista. Työehtosopimuksessa sovitaan esimerkiksi palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista, joita sopimuksen soveltamisalalla tulee noudattaa. Sopimukset ovat usein toimialakohtaisia, mutta myös palkansaajan ammattiasemaan sidottuja ja ne solmitaan tietyksi määräajaksi.

Palkansaajien säännöllinen viikkotyöaika kerätään pääsääntöisesti palkkatiedusteluiden yhteydessä. Säännöllinen viikkotyöaika perustuu työaikalakiin ja se on usein tietyn työaikajärjestelmän tai työaikamuodon mukainen. Joskus säännöllisestä viikkotyöajasta voidaan kuitenkin sopia erikseen ja se voi poiketa kyseisen alan normaalista työajasta. Opettajilla säännöllinen viikkotyöaika on viikoittainen palkanmaksun perusteena oleva tuntimäärä.

Yksityisellä sektorilla säännöllisen työajan tulee tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa työehtosopimuksessa määritellyn ajanjakson aikana. Julkisen sektorin virasto- ja toimistotyöaikaa noudattavilla palkansaajilla keskimääräinen säännöllinen viikkotyöaika on 36,25 tuntia ja yleistä työaikaa noudattavilla 38,25 tuntia viikossa.

Palkkarakennetilastossa on lähinnä tuntipalkka-aloilla 40-tuntista työviikkoa tekevien säännöllistä viikkotyöaikaa lyhennetty ns. pekkassopimuksen mukaisesti alakohtaisin ratkaisuin. Lähtökohtana on tällöin ollut entisen ansiotason turvaaminen. Työajan lyhentäminen erillisin vapaapäivin on otettu huomioon säännöllistä viikkotyöaikaa määritettäessä siten, että 40 -tuntista työviikkoa tekevien säännölliseksi viikkotyöajaksi on määritetty 37,89 tuntia. Kuntien tuntipalkkaisilla työajan lyhennys on toteutettu säännöllistä viikkotyöaikaa lyhentämällä, ei palkallisen tai ei-palkatun vapaan määrää lisäämällä.

Säännöllisen työajan ansio perustuu säännölliseen viikkotyöaikaan. Kts. Säännöllisen työajan ansio.

Vrt. Kokonaistyöaika.

Säännöllisen työajan ansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta
- peruspalkka
- tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
- työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
- työaikalisät
- toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
- luontoisetujen verotusarvo
- (palkkarakennetilastossa lisäksi ei- tehdyltä työajalta maksettu palkka).

Säännöllisen työajan ansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkioita. Palkkatilastoissa käytetään kuitenkin myös käsitettä säännöllisen työajan ansio tulospalkkioiden kanssa.

Säännöllisen työajan ansio on käytössä kaikissa palkkatilastoissa, mutta sen sisältö voi hieman vaihdella palkkatilastosta riippuen. Esimerkiksi tuntipalkkatilastoissa säännöllisen työajan ansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksetut palkat sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat, mutta ei korotusosia.

Vrt. Kokonaisansio.

Palkkatilastot:

Palkkatilastojen tuntipalkka-aloilla ansiot tilastoidaan tehtyä työaikaa kohden. Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Tehtyihin työtunteihin lasketaan aika-, urakka- ja palkkiotyön tehdyt työtunnit sekä sunnuntai- ja ylityötunnit. Työtunnit pohjautuvat työaikalakiin.

Työvoimakustannustutkimus:

Tehdyllä työajalla tarkoitetaan sitä työaikaa, jolloin palkansaaja on tehnyt varsinaisia työtehtäviään. Se sisältää myös sunnuntai- ja ylityötunnit. Tehtyihin työtunteihin luetaan koulutukseen käytetty aika, mutta ei palkattomia ylitöitä. Tehdyt työtunnit voidaan työvoimakustannustilastossa määritellä myös palkatuiksi työtunneiksi, joista on vähennetty palkalliset poissaolotunnit.

Tuntipalkkaisella palkansaajalla ansiot määräytyvät pääasiassa tehtyjen työtuntien mukaan. Lisäksi tuntipalkkainen palkansaaja voi saada ansiota ei-tehdyltä työajalta. Korvaus tehdystä ja ei-tehdystä työstä voidaan maksaa useita kertoja kuukaudessa. Tuntipalkkainen palkansaaja on yleensä työntekijä. Palkkausmuoto määräytyy työehtosopimuksen mukaan.

Työnantajasektori kuvaa työmarkkinoiden rakennetta ja se määritellään päätöksentekoyksikön perusteella. Palkkatilastoissa ja työvoimakustannustilastoissa käytettävä työnantajasektoriluokitus on kansallinen muunnelma talous- ja yhteiskuntatilastoissa sovellettavasta sektoriluokituksesta (Sektoriluokitus 2000).

Palkkatilastoissa käytettävä luokitus on rakenteeltaan seuraava:

Kuntasektori
Kuntien ja kuntayhtymien toimintayksiköt sekä kuntien liikelaitokset

Valtio
Valtion budjettitalouden piirissä olevat virastot ja laitokset

Yksityinen sektori
Yksityiset yritykset, valtio- ja kuntaenemmistöiset yritykset sekä valtion liikelaitokset.
Myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt ja säätiöt luetaan palkkatilastoissa yksityiseen sektoriin.

Työvoimakustannustilastossa sekä työvoimakustannusindeksissä sektoriluokitus on rakenteeltaan samanlainen kuin palkkatilastoissa käytettävä luokitus.

Ansiotasoindeksissä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, seurakunnat sekä järjestöt muodostavat oman työnantajasektorinsa (muut).

Työsuhteen luonne kuvaa palkansaajan ja työnantajan välistä oikeudellista suhdetta. Palkkatilastoissa työsuhteen luonne on joko vakinainen / toistaiseksi voimassaoleva tai määräaikainen. Lisäksi työsuhteen luonteeseen voi liittyä muita määreitä, kuten harjoittelija, oppisopimusoppilas, vammainen tai työllisyysvaroin palkattu.

Tieto saadaan yleensä suoraan palkkatilastojen tiedusteluista. Palkkarakennetilastossa tietoa työllisyysvaroin palkatuista täydennetään työ- ja elinkeinoministeriön työnhakijarekisteristä.

Kuntasektorin ja valtion palkkatilastoissa vastaava käsite on palvelussuhteen luonne.

Vrt. työvoimatutkimuksen epätyypillinen työ (määräaikainen ja/tai osa-aikainen).

Palkkarakennetilaston lähdeaineistona käytetään tulorekisteriä, jonka tietoja täydennetään muilla aineistoilla. Tilasto perustuu työnantajien raportoimiin tietoihin palkansaajien työsuhde- ja ansiotiedoista. Tilasto on riippuvainen sen lähdeaineistojen laadusta. Lähdeaineistot tarkastetaan ja validoidaan ja ne ovat yleistasolla luotettavia. Tulorekisterissä on pääsääntöisesti kaikki tilastointiajankohdan palkkahavainnot, mutta rekisteri sisältää paljon työnantajalle vapaaehtoisesti ilmoitettavaa tietoa, jonka vuoksi yksittäisten muuttujien tietoja puuttuu rekisteristä. 

Erityisesti tapauksissa, joissa tarkastellaan vähäiseen palkansaajajoukkoon liittyviä ansioita, ovat palkkarakennetilaston tiedot epävarmoja, sillä esimerkiksi lähdeaineistoissa vain osalle palkansaajista on käytettävissä kattavasti työsuhteen taustatietoja. Yleisellä tasolla julkisen sektorin lähdeaineistojen tiedot ovat kattavampia kuin yksityisen sektorin tiedot ja suurimpien työnantajien tiedot ovat yleensä kattavampia kuin pienimpien yritysten tiedot. Joillain toimialoilla, kuten maa- metsä ja kalataloudessa, rakentamisessa, hallinnon ja tukipalvelutoiminnan sekä taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialoilla lähdeaineistojen tiedoissa on melko paljon puuttuvia tietoja. 

Tulorekisteriin on ilmoitettu valtaosa tiedoista tulolajeittain eriteltynä, jolloin aineistosta on mahdollista muodostaa palkkarakennetilaston ansiokäsitteet. Pienen havaintojoukon palkkatiedot perustuvat kuitenkin tulorekisteriin ilmoitettuihin tuloihin yhteensä silloin kun aineistossa ei ole tulolajierittelyjä – toisin sanoen näiden havaintojen kohdalla ansiot saattavat sisältää myös kertaluonteisia eriä tai muita palkkaeriä, jotka eivät kuuluisi palkkarakennetilaston ansiokäsitteisiin. Erittelemättömiä tulotietoja on erityisen paljon joillain yksittäisillä toimialoilla, kuten esimerkiksi rakentamisessa. Kuitenkin, koska ansiotiedot ovat lokakuulta, erilaisten kertaluonteisten erien, kuten lomarahojen tai tulospalkkojen osuus ansioista on pieni. 

Tilaston palkansaajat ja palkat poimitaan tulorekisteristä lokakuulle kohdistuvista ilmoituksista. Poikkeavia tai vajaita palkkahavaintoja saatetaan korjata perustuen vuoden aikaiseen tyypilliseen kuukausiansioon. Koko vuotta koskevat ansioerät summataan tilastovuoden tulorekisteri-ilmoituksista. Lisäksi tulorekisteristä puuttuvia vapaaehtoisia tietoja täydennetään lisäaineistoilla, jotka on kerätty syys-joulukuun aikana riippuen aineistosta. Palkkarakennetilaston ennakkotiedot julkaistaan noin yksitoista kuukautta tilastovuoden päättymisestä ja lopulliset tiedot noin 18 kuukautta tilastovuoden päättymisestä.  Pitkä viive johtuu siitä, etteivät kaikki tiedot ole käytettävissä tätä aiemmin. 

Palkkarakennetilaston julkistamisessa voi esiintyä yksittäisiä viiveitä esimerkiksi lähdeaineistojen myöhästymisestä johtuen. 

Palkkarakennetilasto koostuu noin 2,3 miljoonasta työsuhde- ja palkkatiedosta. Tilasto kattaa hyvin Suomessa työskentelevät palkansaajat. Kaikkein pienimmät, alle työeläkemaksurajan jäävät ansiotiedot palvelussuhdetietoineen on rajattu tilastosta pois.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. 

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen virheellinen tieto jätetään näkyviin. 

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille. 

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla. 

Palkkarakennetilaston tiedot ovat lähtökohtaisesti vertailukelpoisia Suomen maakuntien ja kuntien välillä. On kuitenkin huomattava, että etenkin työsuhteiden taustatiedoissa on lähdeaineistoissa puutteita ja eri alueiden välillä voi esiintyä tästä johtuvia epätarkkuuksia. Esimerkiksi puuttuvat tai virheelliset työpaikan toimipaikkatiedot voivat aiheuttaa virheitä työsuhteen sijaintiin. 

Palkkarakennetilasto tuotetaan vuosittain, mutta tilastoa ei tule varsinaisesti tarkastella aikasarjanäkökulmasta. Toisin sanoen, tilastosta ei ole suotavaa laskea vuosittaisia muutoksia. Tilaston tietosisältö muuttuu vuosittain Suomen ammatti- ja toimialarakenteen muuttuessa, ja näin ollen tilaston aggregaattitason luvut kuvaavat muutosta koko maan tasolla, eivät palkansaajatasolla. Lisäksi tietolähteiden puutteiden myötä etenkään tarkimman tason ammattitiedot eivät ole vertailukelpoisia vuosien väillä. Palkansaajien ansiokehitystä tarkasteltaessa ansiotasoindeksi on palkkarakennetilastoa parempi lähde. 

Palkkarakennetilastoa on tuotettu vuodesta 1995 vuoteen 2023 ilman suuria menetelmämuutoksia. Selkein menetelmäpäivitys näiden vuosien välillä tehtiin vuoden 2001 palkkarakennetilastoon, ja tämän johdosta vuosien 1995–2000 tiedot ovat vertailukelpoisia ainoastaan pidemmän aikavälin tarkastelussa. Tilastovuodesta 2001 tilastovuoteen 2023 palkkarakennetilastot muodostavat toisen yhtenäisen aikasarjan. Vuodesta 2024 alkaen tilastoinnin lähdeaineistot ja menetelmät uudistuivat. Samalla tilaston perusjoukko laajeni kattamaan pienet, alle 5 palkansaajan yritykset. Aineisto muuttui otosaineiston sijaan totaaliaineistoksi, joka sisältää työsuhde- ja ansiotietoja kaikista palvelussuhteista, jotka on raportoitu tilastointiajankohtana tulorekisteriin. 

Vuoden 2006 palkkarakennetilastossa laskettiin kuntasektorin opettajille tuntiansiot ensimmäistä kertaa. Lisäksi kuntasektorin vähennettyä palkkaa saaneille palkansaajille muodostettiin ensimmäistä kertaa ansiotietoja. Täten vuoden 2006 ja sen jälkeiset tiedot eivät ole kuntasektorin osalta täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin nähden. 

Vuoden 2014 palkkarakennetilastossa käytettiin lisäaineistona ensimmäistä kertaa Verohallinnon Palkka.fi-palvelusta saatua aineistoa. Tämä aineisto sisältää pääasiassa pienten, alle kymmenen hengen yritysten tietoja, ja täydentää tältä osin palkkarakennetilaston tietosisältöä. Vuonna 2014 Palkka.fi-aineistosta saatiin tiedot noin 26 000 palkansaajasta, jotka perusjoukon tasolle korotettuna vastasivat noin 60 000 palkansaajaa. Palkka.fi-aineiston lisääminen vaikutti keskimäärin keskiarvoansioita laskevasti. Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien keskiarvoansio aleni noin 15 euroa, yksittäisissä ammattiluokissa vaihtelut olivat suurempia. 

Vuoden 2015 palkkarakennetilastoon tarkennettiin tuntipalkkaisten palkansaajien kuukausiansioiden muodostussääntöjä. Tämän johdosta ansiotiedot eivät ole vertailukelpoisia useilla ammattiluokkien ”8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät” ja ”9 Muut työntekijät” ammattiryhmillä vuodesta 2015 eteenpäin. 

Vuoden 2018 palkkarakennetilastoon tehtiin muutos tuntipalkkaisten palkansaajien tuntiansiolaskentaan, ks. muutoksia tässä tilastossa. Muutos vaikutti n. 210 000 yksityisen sektorin tuntipalkkatyöntekijän ansioihin, laskien niitä 3,9 prosenttia. Kolme neljäsosaa näistä palkansaajista työskenteli teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. Tämän muutoksen johdosta tuntiansiotiedot eivät ole vertailukelpoisia verrattuna aikaisempiin vuosiin. 

Vuoden 2020 palkkarakennetilastossa käytettiin lisäaineistona ensimmäistä kertaa työssäkäyntitilaston ammattitietoa ja tulorekisterin palkkatietoja yhdistävää yksityisen sektorin johtajien aineistoa. Näin tilastoon saatiin täydennettyä siitä puuttuneet yksityisen sektorin ylimmän johdon tiedot. Tämä paransi eri sektoreiden välistä johtajien palkkatietojen vertailukelpoisuutta. Yksityisen sektorin ylimmän johdon ammattikohtaiset tiedot eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia verrattuna aiempiin vuosiin. Yksityisen sektorin johtajien aineisto perustui vuosina 2020-2023 tilastovuotta edeltävän vuoden ammattitietoon. 

Muutokset tilastossa käytetyissä luokituksissa aiheuttavat ongelmia tietojen vertailukelpoisuuteen. Esimerkiksi ammattiluokitus on päivittynyt vuosina 2001 ja 2010. Vuoden 2001 ammattiluokituspäivitys oli vuoden 2010 luokituspäivitystä pienempi, joskin sekin aiheutti epäjatkuvuutta ammattiluokituksessa sen tarkimmalla tasolla. Vuoden 2010 ammattiluokituspäivitys oli kokonaisvaltainen. Ammattiluokitusta ”AML 2010” on käytetty vuoden 2010 palkkarakennetilastosta lähtien. Ammattiluokittaiset tiedot ovat vertailukelpoisia vuosina 1995–2009 ja vuodesta 2010 eteenpäin vain ammattiluokituksen karkeimmalla tasolla, eivätkä tälläkään tasolla täydellisesti.

Ansionäkökulmasta keskeisimmät palkkarakennetilaston vertailulähteet ovat Verottajan julkaisemat vuosiansiotilastot sekä Eläketurvakeskuksen (ETK) julkaisema ansiotilasto. Palkkarakennetilaston tiedot eroavat näiden tilastojen tiedoista eri palkansaajajoukkojen ja eri ansiokäsitteiden vuoksi. 

Verottajan tiedot sisältävät kaikki veronalaista työtuloa saaneet ja ETK:n kaikki eläkemaksujen alaista ansiota saaneet palkansaajat. Palkkarakennetilasto ilmoittaa ansiot kuukausi- tai tuntikohtaisesti, eli ottaen huomioon sen mitä palkansaaja ansaitsee tai ansaitsisi kyseisellä palkkatasolla. Verottajan ja ETK:n tilastot huomioivat pienimmätkin, esimerkiksi yhtä päivää koskevat ansiot samalla painolla tilastoissaan. 

Palkansaajien lukumäärätietojen osalta vertailua voi tehdä työvoimatutkimukseen ja työssäkäyntitilastoon. Työvoimatutkimuksen sekä työssäkäyntitilaston ja palkkarakennetilaston välillä esiintyy palkansaajien lukumäärässä eroja, jotka johtuvat tilastointiajankohdista sekä tilastojen kuvausjoukoista. Työvoimatutkimus ja työssäkäyntitilasto ovat palkkarakennetta parempia lähteitä, kun halutaan tarkastella palkansaajien tai työllisten lukumääriä.

Palkkarakennetilaston tiedot ovat sisäisesti yhtenäisiä. Kaikille havainnoille on sama pääasiallinen tietolähde, ja tilastointiajankohta on sama. 

Ansio- ja työsuhdetiedot koostetaan useista eri lähteistä. Keskeisin lähde tilastolle on Tulorekisteri, josta saadaan kaikkien palkansaajien ja palvelussuhteiden ansiotiedot ja osa työsuhteen taustatiedoista. Taustatietoja, kuten ammattia, koko/osa-aikaisuutta ja säännöllistä viikkotyöaikaa täydennetään muista lähteistä silloin, kun niitä ei ole ilmoitettu Tulorekisteriin. Muista lähteistä keskeisimpiä ovat työnantajajärjestöjen jäsenyrityksiltään keräämät tiedot (Elinkeinoelämän keskusliitto, Autoliikenteen työnantajaliitto, Autoalan keskusliitto, Teatterin tiedotuskeskus). Tämän lisäksi palkkarakennetilastossa käytetään lisäaineistona Verohallinnon keräämää Palkka.fi -aineistoa. 

Palkkarakennetilaston tietoja täydennetään myös seuraavista lähteistä:
-Yritysrekisteri (työnantajan taustatiedot)
-Työssäkäyntitilasto (ammattiluokitustiedot ja työpaikkatiedot)
-Koulutusrekisteri (ylin suoritettu tutkinto)
-Väestörekisteri (palkansaajan taustatiedot) 

Tietojen käsittely painottuu lähdeaineistojen yhdistelyyn sekä puuttuvien tietojen täydentämiseen aineistoon. Tilaston lähdeaineistoissa on paljon puuttuvia tietoja työsuhteen taustatiedoissa, joten tietoja imputoidaan suurelle osalle havaintoja. Esimerkiksi työsuhteen kokoaikaisuutta päätellään aineistojen aiemmilta tai myöhemmiltä ajankohdilta tai jos minkään muun ajankohdan tietoa ei ole, niin kokoaikaisuus perustuu mallinnukseen.

Aineiston laatu varmistetaan loogisin tarkasteluin sekä rajaamalla epäuskottavat arvot tilastosta pois.

Kaikille palkansaajille määritellään sektorista, sopimusalasta ja palkkausmuodosta riippumatta yhteiset ansiokäsitteet ja luokitukset.

Palkkarakennetilaston tavoitteena on kuvata kaikkien palkansaajien ansioita.

Tulorekisteri päälähteenä sisältää kaikki palkansaajat, joten aineisto on kokonaisaineisto. Erityisesti työsuhteen taustatietoja kuitenkin puuttuu lähdeaineistoista ja näitä joudutaan imputoimaan menetelmällisesti aineistoon.

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina ja niitä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin.

Tilastotarkoituksiin kerättyjä tietoja voidaan lisäksi käyttöluvalla luovuttaa tilastolain 13 §:ssä säädetyn mukaisesti tieteelliseen tutkimukseen ja yhteiskuntaoloja koskeviin tilastollisiin selvityksiin. Käyttölupa voidaan antaa yksittäistapauksissa siten, että suoran tunnistamisen mahdollistavat tiedot on poistettu.

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi tietosuojalakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Palkkarakennetilasto pohjautuu seuraaviin EU-säädöksiin sekä niiden muutossäädöksiin: 
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2025/941
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2025/1526

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Tilastolaki velvoittaa Tilastokeskuksen käsittelemään tiedot luottamuksellisina. Yksittäistä henkilöä tai työnantajaa ei saa tunnistaa luovutettavasta aineistosta.
 

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Palkkarakennetilastosta muodostetaan EU-asetusten mukaisesti joka neljäs tilastovuosi (2014, 2018, 2022...) Euroopan tilastoviranomaiselle Eurostatille yksikkötason aineisto. Yksikköaineisto sisältää kansallista tilastoa karkeampia tietoja sisältävän otoksen tilastosta. Aineiston muuttujat määritellään tilastoa koskevassa täytäntöönpanosäädöksessä. 

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.
 
StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.

Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia.

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tietoja on saatavilla yksikkötason aineistona käyttöluvalla tutkijapalveluista.

Ahvenanmaata koskevat palkkatilastotiedot luovutetaan Ahvenanmaan tilastoja laativalle viranomaiselle tilastolain (280/2004) 20 § perusteella. Tietoja voidaan tilastolain 13 §:n perusteella luovuttaa tilastotarkoituksiin toiselle tilastoviranomaiselle.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Käyttäjien tarpeita kartoitetaan sidosryhmätapamisissa.

Tilastossa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatuperiaatteita.
 

Palkkarakennetilaston laatua arvioidaan vaiheittain tilastotuotannon edetessä.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.