Kuntataloustilasto kuvaa Suomen kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden konsernien tilinpäätöstietoja. Tilinpäätöstiedot koostuvat tuloslaskelmasta, rahoituslaskelmasta ja taseesta. Lisäksi tilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksiin pohjautuvia tehtäväluokittain eriteltyjä käyttötalous- ja investointitietoja.

Kohdeperusjoukkona ovat Suomen kaikki kunnat ja kuntayhtymät.

Tiedot kerätään kunta- ja kuntayhtymätasoisina ja ne julkaistaan aggregoituna maakuntatasolle.

Käytetty mittayksikkö on 1000 €.

Tiedot ovat vuosikohtaisia.

Tilasto kuvaa kunkin kalenterivuoden tietoja. Tilaston ennakolliset tiedot julkaistaan noin viiden kuukauden kuluttua kunkin tilastovuoden päättymisen jälkeen. Lopulliset tiedot julkaistaan noin yhdeksän kuukautta kunkin tilastovuoden päättymisen jälkeen.

Tilaston viitealueena on koko maa, Manner-Suomi ja maakunnat.

Kuntataloustilasto kattaa paikallishallintosektorin alasektorit kunnat ja kuntayhtymät. Kuntataloustilasto kuvaa kuntien ja kuntayhtymien kaikkia toimialoja.

Kuntataloustilaston tiedot ovat saatavilla tilastovuodesta 2015 lähtien. Kuntataloustilaston tiedot eivät revisioidu lopullisen julkistuksen jälkeen.

Ennen tilastovuotta 2015 tietoja on saatavissa kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta -tilastosta.

Kuntataloustilaston tiedot julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Ennakolliset tilinpäätöstiedot julkaistaan touko-kesäkuun vaihteessa kunkin tilastovuoden päättymisen jälkeen sekä lopullisina syyskuun alussa kunkin tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tilaston tietoja ei revisioida lopullisten tilastojulkistusten jälkeen.

Käyttökustannukset = toimintakulut yhteensä + poistot ja arvonalentumiset + vyörytyskulut

Käyttötuotot = toimintatuotot yhteensä + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + vyörytystuotot

Nettokäyttökustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot

Kuntayhtymä on kunnallislain uudistamisen yhteydessä 1993 käyttöön otettu kuntien yhteistoimintamuoto, joka korvaa aiemmat kuntainliitot. Kuntayhtymässä on kyse useamman kunnan pysyvästä yhteistyöstä jollakin tehtäväalueella. Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella.

Kuntayhtymät ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä. Kuntayhtymä voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa viranomaisessa. Yhtymän taloudesta ovat viime kädessä vastuussa jäsenkunnat.

Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan/kuntayhtymän taseesta.

Kunnan tai kuntayhtymän lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.

Kunnan verorahoitukseen luetaan kunnan verotulot ja valtionosuudet.

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen.

Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin.

Kuntataloustilasto on kaikki Suomen kunnat ja kuntayhtymät käsittävä kokonaistutkimus. Tilaston perusaineistona ovat kuntien ja kuntayhtymien Tilastokeskukselle raportoimat tiedot niiden tilinpäätöslaskelmista, konsernitilinpäätöslaskelmista, käyttötalouden toimintakuluista ja -tuotoista tehtävittäin sekä investointimenoista ja -tuloista tehtävittäin. Lisäksi tilastoa varten kerätään myös liikelaitosten erillistilinpäätöslaskelmat sekä tietoja kuntien ja kuntayhtymien opetus- ja kulttuuripalvelujen toiminnasta.

Tilastokeskus kerää tilaston perustiedot kunnilta ja kuntayhtymiltä internetlomakkeella.

Tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmista, rahoituslaskelmista, taseista, konsernitilinpäätöslaskelmista ja liikelaitosten tilinpäätöslaskelmista kerätään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston kunnille ja kuntayhtymille antamia sitovia tilinpäätöskaavoja noudattaen. Näiden tietojen luotettavuus on hyvä.

Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmista, rahoituslaskelmista ja taseista sekä konsernitilinpäätöslaskelmista julkaistaan ennakkotietoja tilastovuotta seuraavan vuoden touko-kesäkuussa. Nämä tiedot poikkeavat yleensä varsin vähän vuoden lopulla julkaistavista lopullisista tiedoista.

Tilastoa varten kerätään myös tietoja kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen ja -tuottojen jakautumisesta tehtävittäin. Tehtäväkohtaiset tiedot kerätään kulu- ja tuottolajeittain eriteltyinä. Käytetty kulu- ja tuottolajiluokitus vastaa kuntien kirjanpidossa käytettyä luokitusta, joka taas perustuu kirjanpitolakiin ja JHS-tililuetteloon. Tältä osin tietojen luotettavuus on hyvä. Tehtäväluokitus perustuu Tilastokeskuksen antamaan ohjeeseen. Koska kuntien ja kuntayhtymien kirjanpidossaan käyttämät tehtäväluokitukset ovat usein riippuvaisia organisaatiorakenteista, joutuvat tiedonantajat tilastoa varten yhdistelemään ja jakamaan kirjanpitonsa kustannuspaikkoja ja tulosyksiköitä. Tätä on usein mahdotonta tehdä niin, että lopputulos täydellisesti noudattaisi tehtäväluokitusohjetta. Tästä syystä tehtäväluokittaisten tietojen luotettavuus on heikompi kuin kulu- ja tuottolajeittaisten tietojen.

Tiedot kuntien ja kuntayhtymien investointimenoista ja -tuloista kerätään hyödyketyypeittäin samankaltaisella tehtäväluokituksella kuin tiedot tehtäväkohtaisista toimintakuluista ja -tuotoista. Hyödyketyyppiluokitus on yhteensopiva kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tase- ja rahoituslaskelmaohjeiden kanssa. Näiltä osin luotettavuus on hyvä. Sen sijaan investointimenojen ja -tulojen jakaminen tehtäväluokkiin on usein haasteellista varsinkin silloin, kun investointi palvelee useita tehtäväluokkia.

Tilastointiajanjakso on kalenterivuosi. Tiedot kuntien ja kuntayhtymien taseista ovat tilastovuoden viimeiseltä päivältä.

Ennakkotiedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöslaskelmista, konsernitilinpäätöslaskelmista ja liikelaitostilinpäätöslaskelmista valmistuvat viimeistään tilastovuotta seuraavan vuoden touko-kesäkuun vaihteessa. Kuntataloustilaston lopulliset tiedot julkaistaan tilastovuotta seuraavan vuoden syyskuussa.

Julkaisukalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Tilaston tiedot ovat vertailukelpoisia Suomen eri maantieteellisten alueiden välillä.

Tiedot ovat vertailukelpoisia vuosien välillä käyvin hinnoin.

Kuntataloustilastossa käytetyt tilinpäätösmuuttujat ovat suurimmilta osin samat kuin kuntatalous neljännesvuosittain -tilastossa.

Tiedot ovat sisäisesti yhteneväisiä.

Kuntataloustilaston tiedot pohjautuvat kuntatalouden tiedonkeruussa kerättyihin tietoihin.

Tiedot kerätään suorana tiedonkeruuna internetlomakkeella.

Tilaston tiedot kerätään vuosittain.

Tietoja korjataan yhteistyössä tiedonantajien kanssa havaittujen poikkeamien ja muiden puutteiden johdosta. Tiedoissa ei yleensä esiinny katovirheitä.

Laadunvarmistuskokonaisuus koostuu automatisoidusta tietojen validoinnista, asiantuntijuuteen perustuvasta tarkastuksesta sekä aggregaattitason tarkastuksesta.

Tilastokeskus

Taloustilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Osa tiedoista kerätään tilastolain (280/2004, muut 361/2013) ohella opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 §:n perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen toimeksiannosta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tiedot on suojattu asiattomalta käytöltä Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti. Yksikkötason tietoja Tilastokeskuksessa voivat käsitellä vain ne henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää kyseisten tietojen käyttöä.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Kuntataloustilaston laadintaa varten kerätyt kunta- ja kuntayhtymäkohtaiset tiedot ovat saatavissa Kuntien ja kuntayhtymien raportoimat taloustiedot -tietokannassa.

Kuntataloustilaston tietokantataulut julkaistaan Tilastokeskuksen Statfin-tietokannassa.

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadun varmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.

Tietojen luovutuksessa sovelletaan tilastolain (280/2004, muut 361/2013) 12 §:ää, jonka mukaan valtion ja kunnallisten viranomaisten toimintaa ja julkisten palvelujen tuottamista kuvaavat muun lainsäädännön mukaan julkiset tiedot ovat julkisia myös tilastotietoina.