Konkurssitilaston pääasiallinen tietosisältö koskee konkurssihakemusten ja niiden kohteena olevien yritysten lukumääriä koko Suomessa. Lukumääriä luokitellaan hakemuksia käsittelevien tuomiopiirien, tuomioistuinten tekemien ratkaisujen sekä hakemusten kohteena olevien yritysten sijaintitiedon, toimialan ja oikeudellisen muodon mukaan.

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastossa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Päättyneillä konkursseilla tarkoitetaan käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjä konkurssihakemuksia. Henkilökunnan määrä tarkoittaa henkilökunnan määrää niissä yrityksissä, joita on haettu konkurssiin.

Samaa yritystä voidaan vuoden aikana hakea konkurssiin useiden eri velkojien toimesta. Kalenterivuoden ensimmäinen konkurssihakemus tilastoidaan vireille pantuna konkurssina. Hakemusten kokonaismäärä on kuitenkin aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen konkurssien määrä. Samaa yritystä, yhteisöä tai luonnollista henkilöä koskevat muut hakemukset näkyvät loppuun käsiteltyjen hakemusten tilastossa hakemuksen käsittelyvuoden mukaan.

Päättyneitä konkursseja koskevat tilastot kuvaavat eri perusjoukkoa kuin vireille pannut konkurssit. Päättyneet konkurssit sisältävät jo tilastovuotta aiemmin vireille tulleita asioita ja vastaavasti osa tilastovuonna vireille tulleista asioista käsitellään loppuun vasta tulevina vuosina.

Alueelliset tiedot konkurssitilastossa perustuvat yksitoimipaikkaisilla yrityksillä toimipaikan sijaintikuntaan. Niillä monitoimipaikkaisilla yrityksillä, joiden kaikki toiminta sijaitsee samassa kunnassa, käytetään niin ikään yrityksen toimipaikkojen sijaintikuntaa. Useissa kunnissa toimivat yritykset luokitellaan kotikunnan perusteella. Kaikissa muissa tapauksissa käytetään alueellisen tiedon perusteena velallisen kotikuntatietoa. Yrityksen toimipaikka- ja kotikuntatiedot saadaan Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä. Ennen vuotta 2004 julkaistuissa tilastoissa alueellisen tiedon pohjana oli aina yrityksen kotikunta.

Tilastokeskus julkaisee tilastoa käräjäoikeuksissa vireille tulleista ja loppuun käsitellyistä konkurssihakemuksista. Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä. Kalenterivuoden ensimmäinen konkurssihakemus tilastoidaan vireille pantuna konkurssina. Kalenterivuonna saapuneet samaa yritystä, yhteisöä tai luonnollista henkilöä koskevat muut hakemukset näkyvät tilastoissa ainoastaan loppuun käsitellyissä asioissa. Samaa yritystä voidaan vuoden aikana hakea konkurssiin useiden eri velkojien toimesta. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen konkurssien määrä. Alueelliset tiedot konkurssitilastoissa perustuvat yksitoimipaikkaisilla yrityksillä toimipaikan sijaintikuntaan. Niillä monitoimipaikkaisilla yrityksillä, joiden kaikki toiminta sijaitsee samassa kunnassa, käytetään myöskin yrityksen toimipaikkojen sijaintikuntaa. Useissa kunnissa toimivat yritykset luokitellaan kotikunnan perusteella. Muissa tapauksissa käytetään alueellisen tiedon perusteena velallisen kotikuntatietoa. Yrityksen toimipaikka- ja kotikuntatiedot saadaan Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä.

Tilaston perusjoukko on vireille pantujen konkurssien osalta käräjäoikeuksiin jätetyt konkurssihakemukset.

Päättyneiden konkurssien osalta tilaston perusjoukko on käräjäoikeuksissa ratkaistut konkurssihakemukset.

Tilaston keskeiset havaintoyksiköt (vireille pantu konkurssi ja päättynyt konkurssi) ovat oikeustapauksia. Kyse on käräjäoikeuksiin vireille tulleista ja niissä ratkaistuista tapauksista.

Vireille pantujen konkurssien osalta myös yritys on havaintoyksikkö. Vaikka vireille pantu konkurssi (kalenterivuoden ensimmäinen toimijaan kohdistuva konkurssihakemus) on yhtäältä oikeustapaus, on kyseessä em. rajauksen takia myös yritys (sama yritys on vireille pantujen konkurssien osalta tilastossa vain kerran riippumatta siihen kohdistuvien hakemusten määrästä). Päättyneiden konkurssien osalta yritys ei ole vastaavalla tavalla tilaston havaintoyksikkö.

Yritykseen kohdistuva vuoden ensimmäinen hakemus tunnistetaan aineistosta ensisijaisesti y-tunnuksen avulla. Toissijaisia tunnistuskeinoja ovat yrityksen nimi tai mahdollinen yrittäjän tunnistetieto tai niiden yhdistelmä (esim. nimi tai henkilötunnus). Rekisteriaineistossa, johon tilasto perustuu, on mukana kaikki vuoden aikana jätetyt konkurssihakemukset. Taustatiedot rekisteriaineistosta muodostettuihin yrityksiin yhdistetään ensisijaisesti y-tunnuksen avulla.

Tilastossa julkaistujen tietojen mittayksikkö on lukumäärä.

Vireille pantujen asioiden osalta tilastoidaan konkurssihakemuksen kohteena olleiden yritysten lukumäärä ja näissä yrityksessä työskennelleiden henkilöiden lukumäärä.

Loppuun käsiteltyjen konkurssien tilastossa tilastoidaan käräjäoikeuksissa loppuun käsiteltyjen konkurssiasioiden lukumäärä.

Tilastossa ei julkaista indeksejä.

Vireille pantujen konkurssien tilaston viiteajankohta on tilastokuukausi. Tilasto kuvaa tilastokuukauden (julkistamista edeltävä kuukausi) loppuun mennessä tilastovuonna vireille pantujen konkurssien määrää. Esimerkiksi hutikuussa julkistetaan ko. vuoden tammi-maaliskuun tiedot.

Loppuun käsiteltyjen konkurssien osalta viiteajankohta on tilastovuosi. Tiedot julkistetaan yleensä kesäkuun alkupuolella ja ne kuvaavat edellisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuonna 2019 julkistettiin vuoden 2018 tiedot.

Tilaston viitealue on Suomi, tilasto kattaa tapaukset (konkurssivelalliset), joilla on Suomessa toimipaikka.

Konkurssitilaston tietoaineisto kattaa koko kansantalouden lukuun ottamatta sektoria: S.13 Julkisyhteisöt.

Vireille pantujen konkurssien osalta tilasto alkaa vuoden 2003 alusta. Tämä koskee sekä vuosi että kuukausitietoja. Vireille tulleiden asioiden aineistot tarkentuvat tarkistusten ja korjausten myötä. Luvut korjaantuvat pääsääntöisesti jo seuraavan tilastokuukauden aikana. Korjausten aiheuttamat muutokset ovat kokonaismäärien kannalta vähäisiä eikä niillä ole merkitystä ilmiön kokonaiskuvan muodostamisessa.

Loppuun käsiteltyjen konkurssien tilasto alkaa vuodesta 2009. Kyseessä on vuositilasto ja julkaistut tiedot ovat lopullisia.

Vireille pantujen konkurssien tilasto jaellaan kuukausittain. Loppuun käsiteltyjen konkurssien tilasto jaellaan vuosittain.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssin asettamisesta päättää tuomioistuin. Konkurssin hakijana voi olla velkoja tai velallinen itse. Velallisen itsensä hakemista konkursseista on tilastoissa usein erotettu omaksi luokakseen kuolinpesän osakkaan hakemat konkurssit.

Konkurssin takia uhanalaisella työpaikalla tarkoitetaan työpaikkojen määrää niissä yrityksissä tai yhteisöissä, joita on kalenterivuoden aikana haettu konkurssiin.

Mikäli henkilökunnan määrä on tuntematon, oletetaan, että henkilökunnan määrä on yksi.

Konkurssivelallisella tarkoitetaan tilastoissa yritystä, yhteisöä tai luonnollista henkilöä, jota on haettu konkurssiin.

Päättyneellä konkurssilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen konkurssitilastossa käräjäoikeudessa loppuun käsiteltyä konkurssihakemusta.

Tuomioon päättyneellä konkurssilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen konkurssitilastossa käräjäoikeudessa konkurssituomioon päättynyttä konkurssihakemusta.

Velkojan vireille panemalla konkurssilla tarkoitetaan, että konkurssin hakijana vireille pannussa konkurssissa on velkoja .

Tilastokeskuksen konkurssitilastoissa vireille pannulla konkurssilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana konkurssiiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä, kuolinpesiä ja yksityishenkilöitä. Kalenterivuoden ensimmäinen hakemus oteaan mukaan tilastoihin vireille pantuna konkurssina.

Samaa velallista voidaan hakea konkurssiin useiden eri velkojien toimesta. Hakemusten määrä on aina suurempi kuin tilastoissa esitetty vireille pantujen konkurssien määrä.

Konkurssitilasto, sisältäen sekä vireille pannut että loppuun käsitellyt, on käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä tuotettuun (rekisteri)aineistoon perustuva tilasto. Tilasto kuvaa tarkasteltua ilmiötä siten, kun se on tilaston pohjana olevaan järjestelmään tallennettu. Tilaston keskeiset virhelähteet ovat pohja-aineiston mahdolliset virheet tai aineiston käsittelyssä syntyvät virheet.

Keskeinen keino arvioida tietojen tarkkuutta on tarkastella tilastoaineistoa suhteessa lähtöaineistoon ja muiden tiedontuottajien tuottamaan tietoon (suuruusluokat). Toinen keino on tarkastella kuukausi- tai vuositietoja suhteessa aiempiin kuukausiin tai vuosiin.

Vireille tulleiden konkurssien tilasto julkaistaan kuukausittain noin 2-3 viikon kuluttua vireilletulokuukauden päättymisestä.

Päättyneiden asioiden tilasto julkaistaan vuosittain noin 6 kuukauden kuluttua tilastovuoden päättymisestä.

Julkistuspäivämäärät löytyvät Tilastokeskuksen julkistuskalenterista.

Vireille tulleiden konkurssien kohdalla jukaisukalenterin ja julkaisupäivän välillä ei esiinny viivettä.

Päättyneiden konkurssien tilasto myöhästyi vuonna 2019 noin kuukauden, syynä aineiston käsittelemiseen tarvittu ylimääräinen aika.

Vireille pantujen konkurssien tiedot tarkentuvat johtuen lähdeaineiston tarkentumisesta. Tiedot tarkentuvat aina seuraavan tilastojulkistuksen yhteydessä, mikäli lähdeaineistossa on tapahtunut muutoksia.

Tilastoon ei liity otantavirhettä.
 

Tilastojulkistamisen mahdollisia virheitä ovat esim. teksteissä, kuvioissa tai taulukoissa esitetyt virheelliset luvut tai käsitteet. Tällaiset virhetilanteet ovat odottamattomia poikkeamia normaalista tilastotuotannosta.

Mahdolliset virheet korjataan ja niistä tiedotetaan mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa.

Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tietokorjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin.

Tilastoissa esiintyvät kirjoitus-ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille.

Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja.

Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Konkurssitilastossa käytetään Tilastokeskuksen uusinta toimialaluokitusta TOL 2008. Kunnittaisissa tarkasteluissa käytetään tilastovuoden lopussa voimassa olevaa kuntaluokitusta. Käräjäoikeuksien lukumäärä tilastoissa vastaa tilastoajankohdan tilannetta. Esitetyissä aikasarjoissa sekä vertailuissa edelliseen vuoteen toimialatiedot, kuntatiedot ja käräjäoikeudet on muutettu viimeisintä luokitusta ja tilannetta vastaavaksi.

Konkurssitilaston uusimmat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia Tilastokeskuksen aiemmin esimerkiksi konkurssitiedotteissa julkaisemien konkurssitilastojen kanssa. Konkurssien kokonaismäärät eivät ole muuttuneet vuosi-, neljännesvuosi- tai kuukausitasolla, ainoastaan toimialaa ja oikeudellisia muotoja koskevia tietoja on tilastoitu eri tavalla kuin aiemmin.

Pääasiallinen muutos on, että Tilastokeskus lakkasi käyttämästä oikeustilastoissa toimialaluokitusta täydentävää omaa luokitusjärjestelmää ja ryhtyi käyttämään ainoastaan virallista toimialaluokitusta. Muutoksen seurauksena aiemmin käytetystä luokituksesta katosivat toimialaa täydentäneet erittelemättömät ryhmät, kuten luokka "rakentaminen erittelemätön". Erittelemättömät ryhmät on siirretty ryhmään "toimiala tuntematon". Lisäksi aiemmissa tilastoissa esiintynyt oikeudellisten muotojen ryhmä "muut yksityishenkilöt" on poistettu ja tähän ryhmään kuuluvat on tulkittu tilastossa yrittäjiksi (luonnollinen henkilö).

Tilasto on vertailukelpoinen alueellisesti koko aikasarjan osalta.

Vireille pantujen konkurssien osalta tilaston määritelmät vastaavat esim. FRIBS-sääntelyssä määriteltyä konkurssin käsitettä ja siten tieto on vertailukelpoista myös maiden välillä.

Tilaston aikasarjat ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Konkurssivelallisen toimialaa ja oikeudellista muotoa kuvaavat tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiemmin julkistettujen tietojen kanssa (ennen vuotta 2003).

Konkurssitilastossa julkistettavat kuukausitiedot (vireille pannut konkurssit) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt konkurssit) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Em. tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä.

Konkurssitilastossa julkistettavat kuukausitiedot (vireille pannut konkurssit) ja vuositiedot (loppuun käsitellyt konkurssit) tuotetaan samasta tilastoaineistosta eri prosesseissa. Em. tilastot kuvaavat samaa aihetta eri näkökulmista, eivätkä siten ole keskenään yhteneviä.

-

-

Konkurssitilasto perustuu käräjäoikeuksien asianhallintajärjestelmästä (Tuomas) saatuun rekisteriaineistoon. Perusaineisto saadaan kuukausittain Oikeusrekisterikeskuksesta.

Tilaston laatimisessa käytetyt yritystiedot saadaan Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä (YTY), tiedot päivitetään kuukausittain tilastoaineiston muodostamisen yhteydessä.

Aineisto saadaan kerran kuukaudessa Oikeusrekisterikeskuksesta linjasiirtona. Aineiston toimituksista ja seuraavan vuoden käytännöistä sovitaan kerran vuodessa (loppuvuodesta).

Perustieto kerätään kerran kuukaudessa.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tietosuoja on tilastotoimen keskeinen perusperiaate, jolla varmistetaan luotettavien perustietojen saaminen ja tiedonantajien luottamus. Tietosuojasta huolehtiminen on Tilastokeskuksen tiedonkeruussatarvitseman luottamuksen edellytys.

Oikeusrekisterikeskuksesta saatu aineisto käsitellään kuukausittain saman prosessin mukaisesti. Aineistoon yhdistetään tietoja Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä. Pohja-aineiston mahdollisia puutteita täydennetään pääosin YTY:stä tai YTJ:stä saatavan tiedon avulla.

Dataa validoidaan tilaston laadinnan yhteydessä vakiintuneiden tarkastusrutiinien avulla.

Tilastossa ei käytetä kausitasoitusta

Tilastokeskus

Väestö- ja elinolotilastot

Konkurssitilaston laadintaa ohjaa tilastolaki (Tilastolaki 280/2004, muut. 361/2013).Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoa tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Konkurssitilaston tuottamisesta ei ole kansallisen tason lainsäädäntöä.

EU-tasolla FRIBS-sääntely (voimaantulo 2021) edellyttää konkurssitietojen tuottamista.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Tilaston tiedot ovat tilastolain (280/2004) mukaan julkisia.

Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Tietoja jaetaan Tilastokeskuksen sisällä Yritystilastojen kanssa FRIBS-tiedon tuottamiseksi. Tietojen jakaminen tapahtuu Tilastokeskuksen järjestelmien sisällä.

Keskeisimmät tulokset julkistetaan määräpäivinä Internetissä tilaston kotisivulla. Kotisivun linkeistä löytyvät muun muassa tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät sekä maksuttomat tilastotietokantataulukot (StatFin).

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Käyttäjäseurannan perusteella konkurssitilaston pääkäyttäjäryhmiä ovat muut viranomaiset, alueelliset ja kunnalliset toimijat, etujärjestöt, rahoitus- ja vakuutusalojen toimijat sekä media. Käyttäjien muuttuvia tietotarpeita seurataan aktiivisesti ja ne otetaan huomioon tilaston tietosisällön kehittämisessä.

Tilastosta ei ole tehty käyttäjätyytyväisyysmittauksia.

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojenkäytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Codeof Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF).

Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedon laatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Suomen virallinen tilasto on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadunvarmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteeritovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen Laatua tilastoissa -käsikirjassa.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan sivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Tilastokeskuksen tilastojen julkistamisperiaatteet koskevat muun muassa tilastojen julkistamistapaa ja ajankohtaa sekä tietojen salassapitoa ennen julkistamista. Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti.