<font face="CIDFont+F2">Ammatillisen koulutuksen tilasto sisältää henkilöpohjaisia tietoja tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen</font>
<font face="CIDFont+F2">opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista. Tiedot kuvaavat ammatillista perustutkintokoulutusta, ammattitutkintokoulutusta </font><font face="CIDFont+F2">ja erikoisammattitutkintokoulutusta. Ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot ovat kalenterivuoden tietoja.</font>
<font face="CIDFont+F2">Tarvittaessa on mahdollista tuottaa tietoja myös poikkileikkausajankohdalta (20.9.). Koulutukseen tarvittavan</font>
<font face="CIDFont+F2">osaamisen voi hankkia oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai koulutus voi sisältää jaksoja sekä oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta että oppisopimuskoulutuksesta.</font>

Ammatillinen koulutus on Tilastokeskuksen vuosittain tuottama tilasto. <font face="CIDFont+F2">Ammatillisen koulutuksen tilasto sisältää henkilöpohjaisia tietoja tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista. </font> Tiedot kuvaavat oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen ammatillista perustutkintokoulutusta, ammattitutkintokoulutusta ja erikoisammattitutkintokoulutusta. <font face="CIDFont+F2">Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa sekä kansainvälisiin tietotarpeisiin, joista tärkeimmät on määritelty EU:n koulutustilastoasetuksessa </font> (EU:n Parlamentin ja Neuvoston asetus koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tietojen tuottamisesta ja kehittämisestä N:o 452/2008).

<font face="CIDFont+F2">Ammatillisen koulutuksen opiskelija- ja tutkintotiedot ovat kalenterivuoden tietoja.</font> Tilastoaineistot sisältävät Tilastokeskuksen, opetushallinnon ja kansainväliset koulutusala- ja -asteluokitukset, oppilaitosta kuvaavat luokitukset sekä erilaiset alue- ja demograafiset luokitukset. <font face="CIDFont+F2">Tilaston tiedot perustuvat Opetushallituksen KOSKI-tietovarannon tietoihin, jonne koulutuksenjärjestäjät siirtävät henkilöpohjaiset opiskelija- ja tutkintotiedot. Erillistiedonkeruilla saadaan tiedot Ahvenanmaan tilastovirastolta, Pelastusopistolta, Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselta. </font>

Tilastolain (23.4.2004/280 muut. 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen työjärjestyksen mukaan Väestö- ja elinolotilastot -tulosyksikkö tuottaa kyseisiä tilastoja muun muassa koulutuksesta.

Ammatillisen koulutuksen tilaston perusjoukon muodostavat tutkintoon johtavan ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet. Kysymyksessä on kokonaisaineisto. Ammatillisen koulutuksen opiskelijalla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen osallistuneita. Uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kyseessä olevaan oppilaitokseen kyseessä olevaan tutkintoon läsnä- tai poissaolevaksi kalenterivuoden aikana ilmoittautuneita tai oppisopimuksen solmineita. Opiskelijoista ja uusista opiskelijoista saa tiedot myös poikkileikkausajankohdalta 20.9.

Ammatillisesta koulutuksesta voi suorittaa koko tutkintoja tai tutkinnon osia. Tutkinnolla tarkoitetaan opetuksesta vastaavan viranomaisen vahvistamien vaatimusten mukaista suoritusta, josta tehdään hallintopäätös.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tilastoyksiköitä ovat opiskelija ja tutkinnon suorittanut.

Ammatillisen koulutuksen tilastossa käytetyt mittayksiköt ovat opiskelijoiden lukumäärä ja tutkinnon suorittaneiden lukumäärä sekä prosenttiosuus opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista.

Tilastossa ei käytetä indeksejä.

Tilaston viiteajankohta on kalenterivuosi tai poikkileikkausajankohdan 20.9. tieto.

Ammatillisen koulutuksen tilasto kattaa tiedot ammatillisesta koulutuksesta Suomessa. Tietoa tuotetaan koko maan tasolla sekä erikseen Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta ja kaikilla Tilastokeskuksen käytössä olevilla aluetiedoilla.

<font face="CIDFont+F2">Ammatillisen koulutuksen tilastot kattavat kaikki ammatillisen koulutuksen järjestäjien tutkintoon johtavan </font><font face="CIDFont+F2">ammatillisen koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet. Tiedot ammatillisen koulutuksen tilastoon on saatu </font><font face="CIDFont+F2">opetushallinnon alaisen koulutuksen osalta valtakunnallisesta Koski-tietovarannosta. Muiden kuin opetushallinnon koulutuksista tiedot on saatu Tilastokeskuksen erillistiedonkeruilla Ahvenanmaan tilastovirastolta, Pelastusopistolta, </font><font face="CIDFont+F2">Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselta ja Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä.</font>

Tietoja ammatillisesta koulutuksesta on kerätty Tilastokeskuksessa 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Aikasarjatietoa on saatavissa kattavammin vuodesta 1999, josta lähtien tiedot ovat kauttaaltaan henkilöpohjaisia. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Vuodesta 2004 lähtien näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin olivat vain poikkileikkausajankohdalta 20.9. Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta. Vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista opiskelijoista (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.

Tilasto on lopullinen.

Ammatillinen koulutus -tilasto julkaistaan kerran vuodessa syyskuussa Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Ammattitutkintoon valmistavalla koulutuksella tarkoitetaan ammatillisen koulutuksen tilastossa koulutusta, joka on ammatillista aikuiskoulutusta ja valmistaa ammattitutkintoon. Ammattitutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Ammattitutkinnossa osoitetaan alan ammattityöntekijältä edellytettävä ammattitaito.

Erikoisammattitutkintoon valmistavalla koulutuksella tarkoitetaan ammatillisen koulutuksen tilastossa koulutusta, joka on ammatillista aikuiskoulutusta ja valmistaa erikoisammattitutkintoon. Erikoisammattitutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan alan vaativimpien työtehtävien hallinta.

Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilastossa ja ammatillisen koulutuksen tilastossa koulutuksen järjestäjällä (ylläpitäjällä) tarkoitetaan tahoa, jonka tehtävänä on järjestää koulutusta. Koulutustehtävä määritellään laissa (perusopetus) tai opetusministeriön tai vastaavan viranomaisen antamassa koulutuksen järjestämis- tai ylläpitämisluvassa. Koulutuksen järjestäjät ovat yleensä kuntia, kuntayhtymiä, yksityisiä yhteisöjä ja säätiöitä. Tilastokeskus on antanut kullekin koulutuksen järjestäjälle oman yksilöivän järjestäjätunnuksen.

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista.

Huomautus:
Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti:

Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen.

Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle).

Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta.

Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Ammatillisen koulutuksen tilastossa näyttötutkintoon valmistavalla ammatillisella peruskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka tavoitteena on perustutkinnon suorittaminen näyttötutkintona. Perustutkintojen laajuus on 180 opintopistettä eli kolme vuotta. Koulutus voi olla lyhyempi, koska henkilön aikaisempi osaaminen otetaan huomioon. Näyttötutkinnon voi suorittaa ilman siihen valmistavaa koulutusta osoittamalla ammattitaidon saavuttamisen edellyttämät tiedot ja taidot näyttökokein.

Ammatillisen koulutuksen tilastossa opetussuunnitelmaperusteisella ammatillisella peruskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jolle on määritelty opetussuunnitelma (tavoitteet, opintokokonaisuus ja sen laajuus, keskeiset sisällöt, arviointi). Koulutuksessa suoritettavat tutkinnot ovat ammatillisia perustutkintoja, joiden pohjakoulutuksena on peruskoulun oppimäärä.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksessa kirjoilla olevia ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita, ammattitutkintokoulutuksen ja erikoisammattitutkintokoulutuksen opiskelijoita.

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella.

Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Ammatillisen koulutuksen tilastossa tutkinnoilla tarkoitetaan ammatillisen toisen asteen, opistoasteen ja ammatillisen korkea-asteen tutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Tutkintotiedot ovat koko kalenterivuoden tietoja.

Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto.

Huomautus:
Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.

Ammatillisen koulutuksen uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan kalenterivuoden aikana oppilaitoksiin kirjoille tulleita ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkintokoulutuksen ja erikoisammattitutkintokoulutuksen opiskelijoita.

Lähdeaineiston laatu on merkittävä. Oppilaitosten ilmoittamien tietojen puutteet ja virheet vaikuttavat tilaston laatuun. Virhe voi syntyä, kun oppilaitokset tallentavat tiedot opiskelijoistaan Koski-tietovarantoon tai kun tiedot poimitaan Tilastokeskuksessa tietovarannon rajapinnalta. Tietojen käsittelyprosessin aikana tietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Aineistot ovat kokonaisaineistoja. Tilaston tuottamisessa käytetään valtakunnallisesta Koski-tietovarannosta poimittuja tietoja. Tilastokeskuksen erillistiedonkeruilla opiskelijatiedot on saatu Ahvenanmaan tilastovirastolta, Pelastusopistolta, Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskukselta. Tiedot perustuvat hallinnollisiin opiskelijarekistereihin, ja tietojen laatu on hyvä.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tiedot julkistetaan 9 kuukauden viiveellä. Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tiedot julkistetaan 9 kuukauden viiveellä.

Ammatillinen koulutus -tilastosta ei julkaista ennakkoa.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tiedot julkistetaan 9 kuukauden viiveellä.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tiedot julkistetaan 9 kuukauden viiveellä.

Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Julkistamiskalenterin ja varsinaisen julkaisupäivän välillä ei esiinny viiveitä.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tekemiseen käytetään kokonaisaineistoa, tilasto sisältää tiedot kaikista tutkintotavoitteisesti opiskelevista ja suoritetuista ammatillisista tutkinnoista.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
 

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
 

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.
 

Tietoja ei revisioida myöhemmin.
 

Tilastossa on käytössä kokonaisaineisto, jolloin otantavirhettä ei esiinny.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
 

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.
 

Aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot.
 

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Virheet korjataan ja niistä tiedotetaan käyttäjille mahdollisimman nopeasti. Tilastokeskus kertoo merkittävistä virheistä samassa laajuudessa ja samoja kanavia käyttäen kuin varsinaisten tietojen julkistamisessa. Korjattuihin tilastojulkistuksiin lisätään merkintä korjauksesta sekä tieto korjauksen ajankohdasta. Mikäli mahdollista, myös alkuperäinen, virheellinen tieto jätetään näkyviin. Tilastoissa esiintyvät kirjoitus- ja muut muotovirheet korjataan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, eikä niistä tehdä erillistä merkintää verkkosivuille. Tilastotietokantoihin tehtävistä muutoksista uutisoidaan Muutoksia tietokannassa -sivulla. Tilastotietokannoissa ylläpidetään vain tuoreimpia tietoja. Myös aikataulupoikkeamat lasketaan virhetilanteiksi. Mikäli tilastotiedon julkistaminen myöhästyy merkittävästi ilmoitetusta ajankohdasta, ilmoitetaan myöhästymisestä Tilastokeskuksen kotisivulla.

Ei ole relevanttia tilaston kannalta (laskennassa ei käytetä malleja).

Ammatillisen koulutuksen -tilastossa käytetään Kansallista koulutusluokitus 2016:a, joka pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Tilasto on kansainvälisesti vertailukelpoinen, ja kattaa koko Suomen.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Tietoja ammatillisesta koulutuksesta on kerätty Tilastokeskuksessa 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Aikasarjatietoa on saatavissa kattavammin vuodesta 1999, josta lähtien tiedot ovat kauttaaltaan henkilöpohjaisia. Eri vuosien vertailtavuuteen vaikuttavat koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset. Vuodesta 2013 alkaen kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta. Vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista opiskelijoista (ammatillinen perustutkinto-, ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alussa voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Kansallinen koulutusluokitus on otettu käyttöön Tilastokeskuksen ja opetushallinnon sopimuksella vuoden 2016 tilastoista lähtien. Luokitus pohjautuu Unescon International Standard Classification of Education 2011 (ISCED 2011) -luokitukseen. Luokitus poikkeaa aiemmin käytössä olleista koulutuksen luokituksista (Tilastokeskuksen koulutusluokitus, Opetushallinnon koulutusluokitukset 1995 ja 2002).
 

Vertailukelpoisen aikasarjan pituus riippuu tarkasteltavista tiedoista. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tutkinnoista on saatavissa vertailukelpoisia tietoja huomattavasti pidemmältä ajalta kuin opiskelijoista. Pääpiirteittäin vertailukelpoista tietoa opiskelijoista on saatavilla vuodesta 2013 alkaen ja tutkinnoista vuodesta 1971 alkaen.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tiedot perustuvat samoihin tietolähteisiin ja ne on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin muutkin Tilastokeskuksen koulutusta kuvaavat tilastot. Näitä tilastoja voidaan hyvin käyttää rinnan kunhan otetaan huomioon tilastojen erityispiirteet.

Tiedot julkaistaan tilastovuodelta, tilasto ei sisällä osavuosittaisia tietoja.

Kansantalouden tilinpidon tuottavuustutkimuksessa käytetään tutkintorekisterin koulutusastetietoa työssäkäyntitilaston kautta.
Väestön koulutusrakennetilastoon tutkintotiedot saadaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistokoulutuksen tilastoista ja muista täydennysaineistoista.

Ammatillisen koulutuksen yksittäisessä tilastovuoden aineistossa ei ole sisäisiä ristiriitoja. Eri vuosien vertailtavuuteen kuitenkin vaikuttaa koulutusjärjestelmässä, luokituksissa ja tilastoinnissa tapahtuneet muutokset.

Vuonna 2004 näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijatiedot saatiin koko kalenterivuodelta, kun ne aikaisemmin oli saatu vain poikkileikkausajankohdalta 20.9.

Vuonna 2013 kerättiin opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tiedot koko kalenterivuodelta. Aikaisempina vuosina tiedot on kerätty 20.9. tilanteesta.

Vuonna 2018 tieto poikkileikkausajankohdalta on kaikista opiskelijoista (ammatillinen perustutkintokoulutus, ammattitutkintokoulutus ja erikoisammattitutkintokoulutus), sillä vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lain (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017) mukaan koulutusta ei enää jaotella erikseen nuorille ja aikuisille (näyttötutkintoon valmistava koulutus) suunnattuun koulutukseen. Poikkileikkausopiskelijamäärä ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien opiskelijamäärien kanssa, sillä ennen vuotta 2018 tieto 20.9. poikkileikkausajankohdalta oli vain nuorille suunnatun opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista.

Ammatillisen koulutuksen tilaston lähdeaineisto on opetushallinnon alaisen koulutuksen osalta valtakunnallinen Koski-tietovaranto. Opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta tiedot saadaan Pelastusopiston, Pohjoiskalotin koulutussäätiön, Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen ja Ahvenanmaan opiskelijarekistereistä.

Tilastokeskuksen ja opetushallinnon välillä on sopimus, jonka mukaan Tilastokeskus saa opetushallinnon Koski-tietovarannosta rajapinnan kautta tiedot ammatillisen koulutuksen opiskelijoista ja tutkinnon suorittaneista. Tämän lisäksi opetushallinnon ulkopuolisesta koulutuksesta tiedot saadaan tiedostosiirtoina, jotka tulevat Aineistojen vastaanottopalveluiden kautta.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tiedot kerätään kerran vuodessa.

Ei ole relevanttia tämän tilaston kannalta.

Ammatillinen koulutus -tilaston tuottamisessa noudatetaan Tilastokeskuksen tietosuojaperiaatteita, joista kerrotaan tarkemmin kohdissa 7.1 Tietosuojaperiaatteet ja 7.2 Tietosuoja ja -turva käsiteltäessä.

Tilastoaineisto on hallinnollinen aineisto, joten se ei aiheuta vastausrasitetta.

Aineistoista tarkistetaan muun muassa puuttuvat tiedot, loogiset virheet ja kahteen kertaan esiintyvät tiedot. Tietoja verrataan myös edellisen vuoden vastaaviin tietoihin. Jos aineistosta löytyy korjattavaa, pyydetään tiedonantajia korjaamaan tiedot tietokantaan. Sen jälkeen aineisto haetaan uudestaan tietokannasta. Virhetarkistukset ajetaan toiseen kertaan, kun korjaukset on saatu ja viety korjausohjelmaan. Näin tarkistetaan, että korjaukset ovat osuneet aineistoon oikein. Lisäksi joitakin korjauksia joudutaan tekemään suoraan tilastoitavaan aineistoon, jos oppilaitos ei ole ehtinyt niitä tallentaa tietovarantoon. Tilastokeskus on poistanut saamastaan Koski-aineistosta opiskeluoikeuksia, jos oppilaitos on ilmoittanut Tilastokeskukselle, etteivät henkilöt ole opiskeluja aloittaneet. Koski-aineistoon on tehty korjauksia muun muassa opintojen aloituspäivämääriin ja puuttuneisiin rahoitustietoihin. Koko tutkinnon suorittaneeksi opiskelija on jätetty vain yhteen oppilaitokseen.
Virheellisille henkilötunnuksille käytetään oppilaitoksilta ja Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä saatuja tietoja.

Aineistoa täydennetään luokituksilla ja rekistereillä (Kansallinen koulutusluokitus 2016, aluetiedot, oppilaitosrekisteri). Tiedot ovat lopulliset, kun tilasto on julkaistu.

Ammatillinen koulutus -tilaston aineistoa validoidaan monessa vaiheessa tilastoprosessin aikana. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen korkea laatu varmistetaan useiden erilaisten tilastollisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tilaston tietoja ei kausitasoiteta.

Tilaston tietoihin ei tehdä oikaisuja.

Aineistot ovat hallinnollisiin rekistereihin pohjautuvia kokonaisaineistoja. Ennen vuotta 2019 Tilastokeskus keräsi tiedot omilla tiedonkeruillaan suoraan kaikista oppilaitoksista.

Tilastokeskus

Väestö- ja elinolotilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa valtion tilastotoimen yleislaki, tilastolaki (280/2004, muut 361/2013). Tiedonantajilta kerätään vain ne välttämättömät tiedot, joita ei saada hallinnollisista aineistoista. Indeksisarjat julkaistaan niin, että niistä ei voida päätellä yksittäisen yrityksen tietoja tai kehitystä.

Tilaston tietoja käytetään EU-asetuksen edellyttämässä tietojen raportoinnissa Eurostatille (Komission asetus (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 452/2008 täytäntöönpanemisesta koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta.

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan ehdottomasti tilastolain (280/2004), henkilötietolain (532/1999) ja lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) sekä EU:n tietosuoja-asetuksen (2016/679) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan tahallisesta rikkomisesta seuraa rangaistus.

Perusjulkaisuissa noudatetaan Tilastokeskuksen virallisia tilastoeettisiin periaatteisiin ja lakiin pohjautuvia taulukkomuotoisten henkilötietojen suojausohjeita. Keskeisenä ohjenuorana tietosuojatoiminnassa on välttää julkaisemasta tilastotietoja muodossa, jossa yksittäinen henkilö on tunnistettavissa. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten opiskelija- ja tutkintotiedot ovat muutoin julkisia, sillä niiden järjestämät koulutukset ovat julkisen viranomaisen rahoittamia tai valvomia (Tilastolaki 12 §).

Tietokantataulukot ovat vakiomuotoisempia ja tietosisällöltään julkaisutaulukoita tarkempia. Taustamuuttujat ovat tyypillisesti julkaisutaulukoita tarkemmalla tasolla. Luokittelevia muuttujia ovat koulutuslaji, koulutusala, koulutusmaakunta, ikä ja sukupuoli. Opiskelija- ja tutkintotiedot on ilmoitettu taulukoissa lukumäärän mukaan. Ammatillisen koulutuksen tilaston opiskelija- ja tutkintotiedot ovat julkisia eivätkä tietokantataulukot ja julkaisutaulukot sisällä arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia. Yksilön suojaus on otettu huomioon taulukoiden suunnitteluvaiheessa, kun henkilöpohjainen aineisto on karkeistettu koulutuslajin ja maakunnan tasolle.

Ammatillisen koulutuksen tilastoon perustuvissa tietopalveluissa noudatetaan Ammatillinen koulutus -tilaston tietosuojaohjeet perusjulkaisuissa -periaatteita. Tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on kuitenkin otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus, pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampaa alaluokitusta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.

Tilastokeskuksen julkistamiskalenterissa kerrotaan etukäteen kaikki vuoden aikana julkaistavat tilastotiedot ja julkaisut. Tilastojulkistukset löytyvät kohdasta tilastokohtaiset julkaisut. Tilastotiedot julkistetaan internetissä klo 8, ellei toisin mainita. Kalenteria päivitetään arkipäivisin. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan vuosittain joulukuussa.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tietoja toimitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen käyttöön H9098-OKM-OPH -tietopalvelusopimuksen mukaisesti.

Tilaston tietoja raportoidaan Unesco:lle, OECD:lle ja Eurostat:lle UOE-koulutustilastokyselyssä ja siihen liittyvissä erilliskyselyissä.

Aineistosta on mahdollista tehdä tilauksesta maksullisia erityisselvityksiä Tilastokeskuksen tietopalvelun kautta.

Ammatillisen koulutuksen tilaston tilastojulkistus ja tilastotietokantapäivitykset julkaistaan Tilastokeskuksen verkkosivuilla. Tiedonkäyttäjät voivat tilata itselleen sähköpostiviestin haluamiensa aihealueiden julkistuksista (ns. uutisviestipalvelu). Ajankohtaisten uutisten, esimerkiksi uutisnostojen julkistamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Ajankohtaisuutisten kanavia ovat:
<font color="#0000ff"><font face="Times New Roman">www.tilastokeskus.fi</font></font>
<font color="#0000ff"><font face="Times New Roman">www.facebook.com/Tilastotohtori</font></font>
<font color="#0000ff"><font face="Times New Roman">https://twitter.com/tilastokeskus</font></font>

Tilastoaineistot ovat yksikkötason aineistoja ja tietopalvelutoimeksiantoja laadittaessa on otettava huomioon toimeksiantojen tapauskohtaisuus ja erityisesti pienten havaintomäärien ja (mahdollisesti) tarkempien taustamuuttujien vaikutus tietosuojaan. Jos tietopalvelutaulukko sisältää arkaluonteisiksi määriteltyjä muuttujia mm. kansalaisuus tai pääasiallinen toiminta, on vastaavasti käytetty karkeampia luokituksia muista muuttujista mm. aluetiedosta. Vaihtoehtoisesti ulkomaalaisten kansalaisuudesta luovutetaan oppilaitoksittaisia tietoja maanosan tarkkuudella ja äidinkielitietoja jaolla suomi-ruotsi-muu. Jos muuttujia ei haluta karkeistaa, voidaan käyttää kynnysarvosääntöä.

Tutkimuskäyttöön on Tilastokeskuksen tutkijapalvelun kautta saatavilla tutkintorekisteri- ja opiskelijakokooma-aineistoja, joihin sisältyvät myös yliopistokoulutustilaston tiedot. Tilaston tietoja ei luovuteta tunnistettavassa muodossa Tilastokeskuksen ulkopuolelle. Aineiston käyttö tieteellistä tutkimusta ja tilastollisia selvityksiä varten on mahdollista ainoastaan erillisen käyttölupapäätöksen perusteella ja tunnistamattomassa muodossa. Koulutustietoja yhdistetään yleensä taustatiedoiksi tutkijoiden omiin aineistoihin. Lisätietoja käyttöluvista saat Tilastokeskuksen verkkosivuilta.

Tiedot iästä, sukupuolesta, ammatista, sosioekonomisesta asemasta ja koulutuksesta voidaan kuitenkin luovuttaa edellä mainittuihin tarkoituksiin myös tunnistetietoineen.

Tietoja ei revisioida myöhemmin.

Tilaston tuotannossa pyritään huomioimaan kansallisia ja kansainvälisiä tilastotarpeita, mikäli niitä on lähdeaineistosta mahdollista tuottaa.

Tietoja käytetään muun muassa koulutuksen suunnittelussa, tutkimuksessa ja arvioinnissa.
Tilaston tietoja toimitetaan Opetushallituksen ja Opetusministeriön tietopalvelusopimuksen mukaisesti opetushallinnon käyttöön. Opetushallinto julkaisee omassa Vipunen-tilastopalvelussaan aineistoon perustuvia oppilaitoskohtaisia tietoja.

Opetushallinnon kanssa neuvotellaan vuosittain tietopalvelusopimusaineistojen sisällöstä.

Ammatillinen koulutus -tilaston tuottamisessa noudatetaan Suomen virallisen tilaston laatukriteerejä (SVT) ja Euroopan tilastojen käytännesääntöjä.

Tilastokeskuksessa laadunhallinnan kokonaiskehikkona käytetään Euroopan laatupalkinnon periaatteita (EFQM-periaatteita). Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Kehikot täydentävät toisiaan.
Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Ammatillisen koulutuksen tilaston laatua arvioidaan useassa tilastoprosessin eri vaiheessa. Tietojen käsittelyprosessin aikana opiskelija- ja tutkintotietojen laatu varmistetaan useiden erilaisten tarkistusohjelmien avulla, tiedonantajille tehdyillä lisäkyselyillä sekä vertailuilla aiempiin vastaaviin tilastoihin ja muihin tietolähteisiin.

Tilastokeskus noudattaa tilastoja laatiessaan Euroopan tilastojen käytännesääntöjä (Code of Practice, CoP) ja niihin pohjautuvaa laadunvarmistuskehikkoa (Quality Assurance Framework, QAF). Käytännesäännöt koskevat tilastoviranomaisten riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä prosessien ja julkaistavan tiedonlaatua. Periaatteet ovat yhteensopivat YK:n tilastokomission hyväksymien virallisen tilaston periaatteiden kanssa ja täydentävät niitä. Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Periaatteet ovat myös yhteensopivat Euroopan laatupalkintoperiaatteiden (EFQM) kanssa.

Asiasta kerrotaan enemmän Tilastokeskuksen laadunhallinnan verkkosivulla.

Tilastokeskuksessa tehdään vuosittain tilastojen läpivalaisuja, joilla osaltaan varmistetaan tilastojen laatua.

Ammatillinen koulutus -tilasto on virallinen tilasto. Suomen virallinen tilasto (SVT) on yhteiskunnan kehitystä ja tilaa kuvaavien tilastojen kattava kokoelma. Siihen kuuluu lähes 300 tilastoa 26 aihealueelta. Suomen virallisen tilaston tuottajat ovat hyväksyneet yhteisen laatulupauksen, jossa sitoudutaan yhteisiin laatutavoitteisiin ja yhteisiin laadunvarmistustoimenpiteisiin. Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa. Tilastoissa noudatettavia hyviä käytäntöjä esitellään Tilastokeskuksen<font color="#000000"><font face="Times New Roman"><font size="3"> </font></font></font>Laatua tilastoissa – käsikirjassa (pdf).

Tiedot julkaistaan kaikille tilaston käyttäjille samanaikaisesti tilaston verkkosivulla.