Julkisyhteisöjen EDP-velka eli nimellishintainen sulautettu bruttovelka oli vuoden 2020 ensimmäisen neljänneksen lopussa 0,4 miljardia euroa ja kasvoi neljänneksen aikana 0,2 miljardia euroa. Vastaavasti vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna julkisyhteisöjen velka on laskenut 138,8 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen julkisyhteisöjen velan neljännesvuositilastosta.
Keskeisiä poimintoja
Valtionhallinnon velka
Paikallishallinnon velka
Sosiaaliturvarahastojen velka
Valtionhallinnon velka
Valtionhallinnon velka kasvoi ensimmäisen neljänneksen aikana
0,3 miljardia euroa ja oli neljänneksen lopussa 116,0 miljardia
euroa. Lyhytaikaisten maturiteetiltaan alle vuoden olevien
velkainstrumenttien määrä laski ensimmäisen neljänneksen aikana
nettomääräisesti 2,6 miljardia euroa. Joukkovelkakirjalainojen
kanta puolestaan kasvoi 2,1 miljardia euroa. Lyhytaikaisten
lainojen kanta kasvoi 0,4 miljardia euroa ja pitkäaikaisten
lainojen kanta kasvoi myös 0,4 miljardia euroa.
Paikallishallinnon velka
Paikallishallintosektorin velka kasvoi 1,2 miljardia euroa ja
oli neljänneksen lopussa 22,6 miljardia euroa. Lyhytaikaisten
velkainstrumenttien määrä kasvoi 0,6 miljardilla ja pitkäaikaisten
lainojen kanta kasvoi 0,7 miljardilla.
Sosiaaliturvarahastojen velka
Sosiaaliturvarahastojen velka laski 0,3 miljardia euroa ja oli
neljänneksen lopussa 1,9 miljardia euroa. Velan määrän lasku
selittyy lyhytaikaisten lainojen vähenemisellä.
Julkisyhteisöjen EDP-velka eroaa käsitteellisesti jonkin verran
valtion osalta Valtiokonttorin julkaisemasta valtionvelasta.
Valtion EDP-velkaan luetaan mukaan lisäksi väliaikaisen
rahoitusvakausvälineen ERVV:n myöntämät lainat avunsaajamaille,
johdannaissopimuksiin liittyvät saadut käteisvakuustalletukset,
ydinjätehuoltorahaston pääoma, valtion elinkaarihankkeiden
investoinneista syntyneet velat, kierrossa olevat kolikot ja
EU-komission talletukset. Kansantalouden tilinpidossa
valtionhallintosektori on myös käsitteellisesti laajempi kuin
budjetti- ja rahastotalous
(http://www.stat.fi/meta/luokitukset/_linkki/julkisyhteisot.html).
Arvostusperiaatteena molemmissa velkakäsitteissä on nimellisarvo,
jossa valuutanvaihtosopimusten vaikutus on huomioitu.