Asuntokunnat ja asuinolot -tilasto on kokonaisaineisto. Tilasto kuvaa tavanomaisissa asunnoissa asuvia henkilöitä, asuntokuntia sekä väestön asuinoloja. Asuntokunnan muodostavat samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilöt.

Pääosa tilastotiedoista julkaistaan vuositietona, ja tällöin kuvataan vuoden viimeisen päivän tilannetta (vuoden lopun tilanne). Asuntokuntien vuositiedot muodostetaan tilastokeskuksen väestörakennetilaston aineistosta. Osa asuntokuntatiedoista julkaistaan myös vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta. Neljännesvuositilastossa viiteajankohtana on vuosineljänneksen viimeinen päivä.

Asuntokuntien lähdetiedot perustuvat pääosin kahteen lähdeaineistoon: Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä saataviin henkilöiden demografisiin tietoihin sekä SYKE:n rakennetun ympäristön tietovarannosta saataviin rakennus- ja asuntokantatietoihin. Rakennetun ympäristön tietovaranto otettiin käyttöön alkuvuodesta 2025. Kuntien rakennusvalvontaviranomaiset siirtyvät ilmoittamaan rakentamisluvanvaraiset tiedot vaiheittain SYKE:n ylläpitämään tietojärjestelmään, joka korvaa DVV:n rakennus- ja huoneistorekisterin vuoteen 2028 mennessä.

Henkilöiden tiedot yhdistetään rakennus- ja asuntokantatietoihin tilastokeskuksessa. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilöt. Asuntokuntia kuvataan asuntokunnan rakenteen, elinvaiheen ja asuntokunnan jäsenten iän sekä demograafisten tietojen mukaan. Asuinoloja kuvataan mm. asunnon hallintaperusteen, talotyypin, huoneluvun, asumisväljyyden ja ahtaasti asumisen mukaan. Tilastoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla sekä postinumeroalueittain. 

Asuntokunnat ja asuinolot -tilasto on osa joka kymmenes vuosi toteutettavaa väestö- ja asuntolaskentaa. Tilastossa noudatetaan YK:n väestölaskentasuosituksia ja EU:n väestölaskentatietoja määrittäviä säädöksiä.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilasto kuvaa asuntokunnan rakennetta ja elinvaihetta sekä väestön asuinoloja. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Tilastosta julkaistaan tietoja vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta sekä vuositiedot.

Asuntokuntien perusjoukko on kokonaisaineisto. Asuntokuntien perusjoukon muodostavat samassa asunnossa asuvat henkilöt. Asunnoksi hyväksytään vain tavanomaiset asunnot.  Henkilöitä, jotka ovat Digi- ja väestötietoviraston tietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomia, ulkomailla ja tietymättömissä, ei lueta ns. asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi tai erityisryhmien asuinrakennukseksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa. Lisäksi ylisuuret tai epätyypilliset asuntokunnat, kuten yli 25 henkilön asuntokunnat tai yli 10 henkilön asuntokunnat joissa ei ole lapsia, jäävät asuntokuntien ulkopuolelle. Samoin rekisterivirheet, kuten alle 16-vuotiaiden lasten asuntokunnat, jäävät asuntokuntien ulkopuolelle.

Digi- ja väestötietovirasto ylläpitää henkilöitä koskevia tietoja, jotka on yhdistettävissä asuntoihin ja rakennuksiin tunnistetietojen avulla.

Tilastoyksikkönä on asuntokunta (samassa asunnossa asuvat henkilöt muodostavat asuntokunnan). Asuntokunnat on yhdistettävissä rakennus- ja asuntotietoihin tunnistetietojen avulla.

Mittayksikkönä tilastossa on asuntokunnat ja asuntoväestö eli asuntokuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä sekä mm. asuntojen pinta-ala neliömetreinä. Kokonaismäärät ovat miljoonia yksiköitä (asuntokuntia, henkilöitä, pinta-alaa).

Vuositilastot kuvaavat tilannetta kunkin vuoden viimeisenä päivänä. Neljännesvuositilastoissa viiteajankohtana on vuosineljänneksen viimeinen päivä.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston koko tietosisältö tehdään vuosittain. Vuositilaston perusjoukko muodostetaan väestörakennetilaston aineistosta. Tiedot kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. 

Osaa asuntokuntatiedoista on julkaistu myös vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Tällöin tiedot kuvaavat tilannetta vuosineljänneksen viimeisenä päivänä.

Aluejakona käytetään vuodenvaihteen ensimmäisen päivän aluejakoa. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen.

Tilastotiedot julkaistaan kuntatasolla ja kuntapohjaisilla aluejaoilla.
Tilaston tietoja voidaan tuottaa kaikilla kunta- ja koordinaattipohjaisilla aluejaoilla, myös postinumeroalueittain.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilasto on kokonaisaineisto.

Asuntokuntien perusjoukon muodostavat tavanomaisissa asunnoissa asuvat henkilöt. Henkilöitä, jotka ovat Digi- ja väestötietoviraston tietojärjestelmän mukaan kirjoilla laitoksissa, asunnottomina, ulkomailla ja tietymättömissä, ei lueta ns. asuntoväestöön. Asuntolarakennuksiksi tai erityisryhmien asuinrakennukseksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät myöskään muodosta asuntokuntaa.

Eri tietojärjestelmien tietoja yhdistettäessä voi ilmetä pieniä määriä henkilöitä, joita ei voida yhdistää asuntoihin yksiselitteisesti.
Asunto- ja rakennustietojen ominaisuustiedoissa on jonkinverran puutteita, jotka luokitellaan usein Tuntematon luokkaan.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston koko tietosisältö sisältyy vuositilastoon.
Osaa asuntokuntatiedoista on julkaistu vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Tilaston tietoja julkaistaan Statfin-tietokantataulukoissa. 

Tilaston tietoja on kerätty väestölaskennoissa vuosina 1950, 1960, 1970, 1975 ja 1980. Vuodesta 1985 vuoteen 2007 tiedot julkaistiin vuosittain nimellä asuntokunnat ja asuinolot -tilasto. Vuosina 2008-2024 tilastoa julkaistiin osana asunnot ja asuinolot tilastoa. Vuodesta 2025 alkaen tilaston nimeksi palautuu Asuntokunnat ja asuinolot. Osa vanhempien vuosien tiedoista on saatavissa vain aggregoituna tietona.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston vuositilaston tietosisältö julkaistaan kerran vuodessa. 
Vuositilaston perusjoukko muodostetaan tilastokeskuksen väestörakennetilaston aineistosta.

Osaa asuntokuntatiedoista julkaistaan vuosineljänneksittäin väestön ennakkotietojen pohjalta vuoden 2023 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilasto perustuu rekisteritietoihin. Tilaston laatu on suhteellisen suoraan riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Tilaston tiedot perustuvat pääosin Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE:n) ylläpitämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. 

Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämät tiedot perustuvat osin henkilöiden itse ilmoittamiin tietoihin, jolloin esimerkiksi osoitetiedoissa voi olla puutteita. Puutteelliset osoitetiedot eivät yhdisty rakennus- ja asuntokantatietoihin, ja pieniä määriä asuntokunnista jää puuttumaan.

Asuntojen ja rakennusten ominaisuustiedoissa voi olla jonkin verran puutteita, sillä kaikki muutostiedot eivät tule kattavasti SYKE:n ylläpitämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Tiedot ilman lupaa rakennetuista uusista kohteista sekä muutos- ja parannustöistä, jotka eivät vaadi lupaa tai joille ei ole lupaa haettu, eivät välity tietojärjestelmään. Esimerkiksi lämmitystavan tai -aineen muutokset eivät kaikissa tapauksissa ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä, eivät myöskään rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevat toimenpiteet, joten niissä saattaa olla virheellisyyttä.

Rakennus- ja asuntokannan tilastoaineistoa pyritään korjaamaan ulkopuolisilla lähdeaineistoilla kuten verottajan kiinteistörekisterin ja osakehuoneistorekisterin tiedoilla Myös muita alkuperäisen aineiston virheellisyyksiä tai puuttuvia tietoja pyritään päättelemään loogisuustarkistuksin tai lainsäädännöstä johdetuilla tiedoilla. Osa rakennusten ja asuntojen varustetiedoista on kerätty vasta rakennus- ja huoneistorekisterin perustamisen, eli vuoden 1980 väestölaskentatietojen jälkeen, mikä heikentää kyseisten tietojen kattavuutta. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi hissi, parveke ja koneellinen ilmastointi. Yksilöivien tunnistetietojen avulla asuntotietoihin yhdistetään henkilöt sekä muodostetaan asuntokunnat.

Asunnon hallintaperuste (omistus, vuokra, yms.) päivittyy väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta asukkaan muuttaessa. Tilastokeskus käyttää ensisijaisesti hallintaperustetiedon päättelyssä verohallinnon asunto-osakekauppojen veroaineistoa, DVV:n rakennuksen omistajatietoja sekä Valtion tukeman asuntorakentamisen tietoja. Toissijaisena lähteenä hallintaperusteen päättelyssä käytetään muuttoilmoituksesta saatavaa rekisteritietoa, jos muuta tietoa ei ole saatavilla.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston vuositilasto julkaistaan vuoden viimeisen päivän viiteajankohtaan nähden muutaman kuukauden viiveellä. 
Väestön ennakkotilastoon pohjautuvat vuosineljännestiedot julkaistaan noin kahden kuukauden viiveellä.

Tietojen julkistamisessa ei ole viivettä. Tiedot julkaistaan julkistamiskalenterin mukaisina päivinä.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston tietoja voidaan tuottaa sekä kansallisilla että eurooppalaisilla alueluokituksilla (NUTS), sekä koordinaatteihin perustuvilla aluejaoilla.

Vertailtaessa eri ajankohtien tietoja on otettava huomioon, että osa muutoksista voi johtua osin rekisterissä tehdyistä tarkastuksista, tilastoaineiston käsittelyn muutoksista ja aikaisempien vuosien erilaisista tiedonkeruumenetelmistä. Esimerkiksi rakentamisvuosien korjaukset vaikuttavat rakennusten ikärakenteeseen, samoin rakennusten käyttötarkoitusmuutokset on huomioitava esimerkiksi vuosimuutoksia tarkasteltaessa.

Vuoden 1985 väestölaskennassa käytettiin ensimmäisen kerran rekisteritietoja asunto-, rakennus- ja asuntokuntatilastojen muodostamisessa. Tiedot asunto- ja rakennuskannasta on tuotettu väestö- ja asuntolaskennoissa vuosina 1950, 1960, 1970, 1980 sekä 1985. YK:n väestö- ja asuntolaskentasuositukset on otettu huomioon väestölaskentoja toteutettaessa. Vuodesta 1987 lähtien tietoja on tuotettu vuosittain rekisteripohjaisesti, ja vuosittain tehdyt tilastotiedot ovat pidemmällä aikajaksolla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään. Yksityiskohtaiset vuosimuutokset eivät ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia.

Hallintaperusteluokitus on muuttunut hieman vuosien varrella. Vuodesta 1995 alkaen työsuhde ja muita vuokra-asuntoja ei enää erotella toisistaan. Vuodesta 1998 on tilastoissa käytetty uutta hallintaperusteluokitusta, jossa on tietoja valtion tukemista (ent. ARA) vuokra-asunnoista sekä asumisoikeusasunnoista. Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä uudistettiin tilastovuonna 2005. Samalla tarkennettiin joidenkin tietojen käsittelyä, mm. asunnon hallintaperusteen käsittelyssä huomioitiin rakennuksen omistajan tiedot entistä tarkemmin. Vaikutus näkyy hallintaperustetietojen lukumäärissä vuodesta 2005 alkaen etenkin Muut vuokra-asunnot -luokassa ja Omistaa talon -luokassa. Ensin mainitun luokan koko pieneni, jälkimäisen suureni. Hallintaperustetiedon aineistokäsittelyä tarkennettiin vuokra-asuntojen osalta vuonna 2014 erityisesti tuntemattomaksi jääneiden asuntojen osalta. Aineistovuonna 2020 toteutettu tilaston tuotantouudistus tarkensi edelleen hallintaperustetietoa erityisesti vuokrataloyhtiöiden omistamien rakennusten sekä vuokralla olevien omakotitalojen osalta.

Rakennus-, asunto- ja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmää uudistettiin asunto- ja rakennustietojen osalta aineistovuonna 2020. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uusi rakennusluokitus (rakennusluokitus 2018). 
Uuden rakennusluokituksen pohjalta muodostetun talotyyppiluokituksen isoimmat muutokset kohdistuivat niihin erillisiin pientaloihin (noin 12 000 kpl), jotka eivät olleet yksiselitteisesti omakoti- tai paritaloja. Uudessa rakennusluokituksessa nämä vanhan luokituksen Muut erilliset pientalot (013) on luokiteltu ominaisuustietojen mukaan joko rivitaloihin (3000 asuntoa) tai pienkerrostaloihin (9000 asuntoa).

Tilastovuodesta 2025 alkaen asuntokuntia ja väestön asuinoloja kuvaavat tiedot julkaistaan tilaston uudella nimellä, Asuntokunnat ja asuinolot. Tilaston tuotantojärjestelmä uudistettiin samalla, kun SYKE:n rakennetun ympäristön tietojärjestelmä otettiin käyttöön tilastotuotannossa alkuvuodesta 2025. 

Asuntokuntatilastoja on tehty rekisteripohjaisesti vuodesta 1980 lähtien. Tällöin otettiin käyttöön asuntokuntakäsite. Vuonna 1980 asuntokuntia muodostettiin myös henkilöistä, jotka asuivat asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa, mutta joiden asunto ei täyttänyt asunnon määritelmää. Myöhemmin näin ei ole enää tehty.

Ennen vuotta 1980 käytettiin väestölaskennoissa ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu asuinolotilastoissa samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa.

Tilastokeskuksen asuntokunta ja asuinolot -tilasto muodostetaan tunnistetietojen avulla DVV:n väestötiedoista ja SYKE:n rakennus- ja huoneistotiedoista. Rakennus- ja asuntokantatiedot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa. 

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatiedot ja toisaalta SYKE:n rakennetun ympäristön tiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska alkuperäisrekisterin sisältämiä puutteita on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilastossa on mukana pääosin kaikki ne asunnot, joissa asuttiin vuoden viimeisenä päivänä. 

Asuntoväestö poikkeaa perheiden perusväestöstä mm. siinä, että perheisiin ei sisälly yksinasuvat henkilöt. Yksinasuvat ovat mukana asuntokunta ja asuntoväestöä kuvaavissa tiedoissa. Asuntoväestöön ei sisälly laitosmaisissa asuinoloissa asuvat,
 käsitteet ja määritelmät.

Asuntokuntien vuositiedot muodostetaan tilastokeskuksen väestörakenne -tilaston henkilöpohjaisesta aineistosta. Väestörakenneaineistosta poistetaan vuosittain todennäköisiä maasta muuttaneita, joille ei löydy elonmerkkitarkastelussa tietoja. Todennäköiset maasta poistuneet henkilöt ovat pääsääntöisesti ulkomailla syntyneitä, joilla ei ole osoitetietoja, ja joilla ei ole taloudellista aktiivisuutta Suomessa. 

Asuntokuntien ennakkotiedot tehdään väestön ennakkotilaston aineistosta. Väestön ennakkotilastossa elonmerkkitarkastelua ei tehdä, mikä kasvattaa eroa ennakkotilaston ja lopullisen väestörakennetilaston välillä.

Asuntokunnat muodostetaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Asuinoloja kuvaavat tiedot saadaan yhdistämällä henkilöt rakennus-huoneistotietoihin pysyvän rakennustunnuksen ja osoitenumeron avulla. Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatiedot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa.

Asuntokuntatilaston asuntoväestö poikkeaa perhetilaston perusväestöstä, sillä yksinasuvat eivät kuulu perheisiin eikä perheväestöön. Yksinasuvat kuuluvat kuitenkin asuntokuntiin ja asuntoväestöön. Asuntokunnat muodostetaan DVV:n väestötietojärjestelmään kirjatun vakinaisen asuinpaikan perusteella. Esimerkiksi lasten vuoroasumisessa lapset kirjataan yleensä vain toisen vanhemman asuntokuntaan, jolloin toinen vanhempi voi tilastossa olla yksinasuva tai uudessa parisuhteessa asuva. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (lisätutkimuksen) mukaan vuonna 2018 noin 63000 naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia. Niistä kahden kodin lapsista, jotka asuivat enimmäkseen äitinsä luona, reilu 40 prosenttia asui säännöllisesti myös isänsä luona, esimerkiksi viikonloppuisin (17.6.2022 julkaistu tiedote Tilastokeskuksen Perheet -tilastossa).

Vakinaisesti asuntoloissa, hoitoalan rakennuksissa tai muissa laitoksissa olevat, asunnottomat, ulkomailla tai tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia eivätkä kuulu ns. asuntoväestöön.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatiedot sekä SYKE:n rakennus- ja huoneistotiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska rekisterin sisältämät virheet on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa.

Asuntokunta muodostetaan vaikka rakennus tai asunto ei olisi vielä valmistunut. 

Asuntokunnat ja asunolot -tilasto laaditaan pääosin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään pohjautuvan tilastokeskuksen väestörakennetilaston aineiston, SYKE:n rakennetun ympäristön asunto- ja rakennustietojen sekä mm. Verohallinnon eri rekisteritietojen avulla.

Neljännesvuosijulkistuksissa asuntokuntien lähdeaineistona toimii väestön ennakkotilasto.

Tilastokeskuksella on sopimus Digi- ja väestötietoviraston sekä verohallinnon ja SYKE:n kanssa tietojen toimittamisesta Tilastokeskukselle.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV:n) rekisteri on jatkuvapäivitteinen. Tiedot poimitaan Tilastokeskukseen sekä viikko- että vuositason tietoina. 

Tilaston lähdeaineistona on eri viranomaisten ylläpitämät rekisterit, joten vastausrasitetta ei synny yksilöille, yrityksille tai muille toimijoille. 

Tiedon käsittelyssä yksikköaineistojen tunnistetiedot korvataan keinotekoisilla tunnisteilla. Tiedon käsittelyssä hyödynnetään aikaisempien vuosien korjauksia, loogisia päättelyitä sekä perusaineiston ulkopuolisia datoja. Mm. verohallinnon kiinteistörekisterin ja osakehuoneistorekisterin tietoja hyödynnetään rakennustietojen tarkistuksissa ja puuttuvien tietojen imputoinnissa. 

Kaikki muutostyöt eivät ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä, eivät myöskään kaikki rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevat toimenpiteet, joten niistä ei aina välity tietoa viranomaiselle ja sitä kautta tilastoihin. Alkuperäisaineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään jonkin verran päättelemään ja korjaamaan Tilastokeskuksessa. Osa rakennusten ja asuntojen varustetiedoista on kerätty vasta rekisterin perustamisen eli vuoden 1980 väestölaskentatietojen jälkeen, minkä vuoksi ne ovat osin puutteellisia. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi hissi, parveke ja koneellinen ilmastointi. 

Asuntokunnat muodostetaan samassa asunnossa asuvista henkilöistä. Ylisuuret tai henkilörakenteeltaan poikkeavat asuntokunnat eivät muodosta asuntokuntia eivätkä sisälly tilastoon. Asuntokunnat muodostetaan ns. tavanomaisissa asunnoissa asuvista henkilöistä. Laitoksissa tai laitosmaisissa oloissa asuvista ei muodosteta asuntokuntia.

Lähdeaineistoa vastaanotettaessa muuttujat tarkistetaan Tilastokeskuksessa, jotta ne vastaavat tilastointiin tarvittavia tietoja.
Yksikkömäärät tarkistetaan ja verrataan aikaisempiin toimituksiin. Datan validointia tehdään tilastoaineiston käsittelyn joka vaiheessa (ks. lisää kohdasta Tiedon käsittely).

Tilastokeskus

Yhteiskuntatilastot

Tilastojen laadintaa ohjaa tilastolaki. Tilastolaissa säädetään muun muassa tiedonkeruusta, tietojen käsittelystä ja tiedonantovelvollisuudesta. Tietojen käsittelyyn tilastoja tuotettaessa sovelletaan tilastolain lisäksi henkilötietolakia sekä lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Tilastokeskus soveltaa tilastoja laatiessaan EU:n tilastosäädöksiä, jotka ohjaavat kaikkien EU-maiden tilastovirastoja.

Lisätietoja: Tilastolainsäädäntö

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston laadintaa ohjaa kymmenen vuoden välein toteutettava Väestö- ja asuntolaskenta, joka perustuu YK:n suosituksiin ja EU:n tilastoasetukseen.

Väestö- ja asuntolaskentaan liittyvät kansainväliset säädökset ja suositukset:  EU:n väestölaskenta-asetus sekä UNECE:n väestölaskentasuositus, (Chapter XIV. Household and family characteristic).

Tilastotarkoituksiin kerätyn tiedon tietosuoja taataan tilastolain (280/2004), viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999) annetun lain, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679 ja tietosuojalain (1050/2018) vaatimusten mukaisesti. Tietoaineistot on suojattu käsittelyn kaikissa vaiheissa tarvittavin fyysisin ja teknisin ratkaisuin. Tilastokeskus on laatinut yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet tietojen luottamukselliseen käsittelyyn. Henkilökunnalla on pääsy vain työtehtävien kannalta välttämättömiin tietoihin. Tiloihin, joissa yksikkötason aineistoa käsitellään, ei ulkopuolisilla ole pääsyä. Henkilökunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen palvelukseen tullessaan. Tietosuojan rikkomisesta seuraa rangaistus.

Lisätietoja: Tietosuoja | Tilastokeskus (stat.fi)

Aineiston käsittelyssä on käytössä pseudonyymitunnukset eli keinotekoiset tunnukset henkilöille. Kuntaa pienemmillä aluejaoilla on tapauskohtaisesti käytössä yksittäisten tietojen peittäminen.

Tilastokeskus julkistaa uutta tilastotietoa arkipäivisin kello 8:00 verkkopalvelussaan. Tilastojen julkaisuajankohdat kerrotaan ennakkoon verkkopalvelusta löytyvässä julkistamiskalenterissa. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkopalveluun.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet Tilastokeskuksessa

Tilaston tietoja käyttävät Tilastokeskuksessa muut asuntokuntiin-ja asuinoloihin liittyvät tilastot.

Tilastotiedot julkaistaan tietokantataulukoina StatFin-tietokannassa. Tietokanta on tietojen ensisijainen julkaisupaikka, ja uudet tiedot päivitetään ensimmäisenä tietokantaan. Tilastotietojen julkistuksessa voidaan päivittää olemassa olevia tietokantataulukoita uusilla tiedoilla tai julkaista kokonaan uusia tietokantataulukoita.  

StatFin-tietokannassa julkaistavien tilastotietojen rinnalla verkkopalvelussa julkaistaan yleensä tiedote keskeisimmistä tiedoista. Jos julkistus sisältää useamman viiteajankohdan tietoja (esim. kuukausi- ja vuositietoja), julkistetaan verkkopalvelussa näiden tiedot yhteen kokoava katsaus. Sekä tiedotteeseen että katsaukseen listataan julkaisuhetkellä päivittyneet tietokantataulukot. Tilastotietoja voidaan julkaista joissain tapauksissa myös pelkkinä tietokantajulkistuksina StatFin-tietokannassa. Näiden niin kutsuttujen tietokantajulkistusten yhteydessä ei julkaista tiedotetta tai katsausta.
Tiedotteet ja tietokantataulukot julkaistaan kolmella kielellä, suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tiedotteiden kieliversiot voivat olla suomenkielistä suppeampia. 

Julkistuksiin ja tietokantataulukoihin liittyvistä aikataulumuutoksista ja korjauksista viestitään muutostiedotteilla verkkopalvelussa.

Tilastotarkoituksiin kerättävät tiedot ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n mukaan salassapidettäviä. Vastausaineistoa käytetään ainoastaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tutkimusaineiston tiedot suojataan Tilastokeskuksen antamien tietosuojamääräysten mukaisesti.

Tilastokeskus voi tilastolain (280/2004) 13 §:n mukaan luovuttaa erillisen käyttölupapäätöksen perusteella tietoja tieteellisiä tutkimuksia ja tilastollisia selvityksiä varten ilman suoran tunnistamisen mahdollistavia tietoja. Tilastolaki kieltää tilastotarkoituksiin kerättyjen tietojen käytön tutkinnassa, valvonnassa, oikeudenkäynnissä, hallinnollisessa päätöksenteossa tai yritystä koskevan asian käsittelyssä.

Tilastokeskuksen tutkijapalvelut tarjoaa yksikkötason aineistoja (eli mikroaineistoja) tieteellisiin tutkimuksiin ja tilastollisiin selvityksiin. Tutkijapalveluihin voi ottaa yhteyttä jo tutkimuksen suunnitteluvaiheessa ja heiltä saa tietoa saatavilla olevista aineistoista ja niiden käyttömahdollisuuksista. Yhteyttä voi ottaa sähköpostitse
tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi. Aineistojen toimitusmuotoja ovat aineistojen käyttö etäkäyttöpalvelun kautta, aineistojen käyttö Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa ja otosaineistojen luovutus tutkijalle.

Aineiston kokoamisessa ja luovuttamisessa noudatetaan tilastolainsäädäntöä ja laissa määriteltyjä tietosuoja- ja salassapitokäytäntöjä. Aineistojen luovuttamiseen tarvitaan käyttölupa.

Jo julkistettujen tilastotietojen tarkentuminen eli revisio on osa normaalia tilastotuotantoa ja merkitsee laadun parantumista. Periaatteena on, että tilastotiedot perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon ja tietoon tilastoitavasta ilmiöstä. Toisaalta tarkentumisesta pyritään tiedottamaan mahdollisimman läpinäkyvästi ennakkoon. Ennakkoviestinnällä varmistetaan, että käyttäjät pystyvät varautumaan tietojen tarkentumiseen.

Tilastojulkistusten tietojen tarkentumisen taustalla on useimmiten aineiston täydentyminen. Tällöin uusi, revisioitu tilastoluku perustuu laajempaa tietopohjaan ja kuvaa ilmiötä entistä tarkemmin.

Tilaston tietojen tarkentuminen voi liittyä myös käytettävään laskentamenetelmään, kuten lukujen vuosittaiseen täsmäytykseen tai painorakenteen päivitykseen. Myös perusvuoden ja käytettyjen luokitusten muutoksesta aiheutuu tietojen tarkentumista.

Tilaston käyttäjien tarpeita ja palautetta sekä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia seurataan säännöllisesti tilastotuotannon yhteydessä.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston tietoja käyttävät yhteiskunnan eri toimijat.

Asuntokunnat ja asuinolot -tilaston laatua arvioidaan kaikissa tilastoprosessin eri vaiheessa. Vuosittain tehdään koherenssitarkastelut vertailemalla tilaston tietoja muihin vastaaviin asumista koskeviin tietoihin kuten valtion tukemien vuokra-asuntojen määrään, muihin toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin (esim. asumistukisäädösten muutokset) ja ajallisesti aiempien vuosien tietoihin.

Laadunhallinta edellyttää toiminnan kokonaisvaltaista ohjausta. Tilastoalan oma laadunhallinnan kehikko on Euroopan tilastojen käytännesäännöstö (CoP). Myös Suomen virallisen tilaston laatukriteerit ovat yhteensopivat Euroopan tilastojen käytännesääntöjen kanssa.

Lisätietoja: Laadunhallinta | Tilastokeskus (stat.fi)

Tiedot julkistetaan kaikille käyttäjille samanaikaisesti. Tilaston tietoja saa Tilastokeskuksessa käsitellä ja niistä saa antaa tietoja ennen julkistamista vain henkilö, joka osallistuu kyseisen tilaston laadintaan tai tarvitsee ko. tilaston tietoja omassa työssään ennen tietojen julkistamista.

Lisätietoja: Tilastojen julkistamisperiaatteet

Tilastokeskus on aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden haltija, ellei tuotteen, tiedon tai palvelun yhteydessä erikseen toisin ilmoiteta. Tilastotietojen käyttöehdot.