Ilmapäästöt toimialoittain: tilaston dokumentaatio
Tilaston dokumentaatiossa kuvataan, miten tilasto on laadittu ja mitä menetelmiä laadinnassa on käytetty. Tiedot auttavat tulkitsemaan tilastojen lukuja sekä arvioimaan niiden luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Laaturaportti pohjautuu EU:n SIMS-malliin. Dokumentaatiosta löytyvät myös tilaston muutoksista kertovat muutostiedotteet ja mahdolliset tarkentavat menetelmäkuvaukset.
Jos etsit tämän tilaston tilastolukuja, siirry tilaston sivulle: Ilmapäästöt toimialoittain
Laaturaportti
Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)
Toimialoittaiset ilmapäästöt -tilastossa päästöt esitetään kansantalouden tilinpidossa käytettävän toimialajaon mukaisesti. Näin tiedot ilmapäästöistä voidaan yhdistää suoraan erilaisiin kansantalouden tilinpidon rahamääräisiin muuttujiin. Päästökomponentteja on kaikkiaan 14, hiilidioksidista ja typen oksideista pienhiukkasiin ja fluorattuihin kasvihuonekaasuihin. Päästöjen toimialoittainen tarkastelu on yksi EU:n ympäristötilinpidon tärkeimmistä osa-alueista. Ympäristötilinpidon perimmäinen päämäärä on ympäristön ja talouden vuorovaikutusten tilastollinen kuvaus, joka noudattaa pääosin kansantalouden tilinpidon peruskäsitteistöä ja luokituksia. Euroopan Unionin asetus ympäristötilinpidosta (N:o 691/2011) velvoittaa jäsenmaita tilastoimaan ja raportoimaan toimialoittaiset ilmapäästöt vuosittain, ensimmäisen kerran vuonna 2013 ja tilastovuodesta 2008 lähtien. Tilasto on osa YK:n Ympäristötilinpitojärjestelmää (SEEA).
Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)
Ammoniakki (NH3)
Ammoniakkia syntyy pääasiassa lannoitteiden käytöstä maataloudessa. Ammoniakki aiheuttaa rehevöitymistä ja happamoitumista.
Bioperäinen hiilidioksidi (CO2-bio)
Biomassasta peräisin ovat hiilidioksidipäästöt syntyvät biomassan poltosta. Myös biohajoaminen esim. kaatopaikoilla ja jätevedenkäsittelyssä aiheuttaa bioperäisiä CO2-päästöjä, mutta näitä ei arvioida erikseen. Biomassaksi lasketaan esimerkiksi puu, biokaasu, jätevesilietteet ja biohajoavat jätteet. Suomessa polton bioperäisistä CO2-päästöistä suurin osa syntyy metsäteollisuudessa mustalipeän poltosta sekä teollisuuden puutähteiden ja metsätähteiden käytöstä energiatuotannossa. Polton bioperäisiä CO2-päästöjä ei lueta mukaan kasvihuonekaasuinventaarion energiasektorin päästöihin koska ne sisältyvät maakäyttösektorin hiilivarastonmuutoksiin.
Dityppioksidi (N2O)
Dityppioksidi (ilokaasu) on otsonikatoa aiheuttava aine ja merkittävä kasvihuonekaasu. Sen kasvihuonekaasuilmiötä lisäävä vaikutus painoyksikköä kohden on noin 300-kertainen hiilidioksidiin verrattuna. Suurin dityppioksidipäästöjen aiheuttaja on maatalous.
Fossiilinen hiilidioksidi (CO2-fos)
Eniten kasvihuonekaasuista syntyy hiilidioksidia, jonka päästöt liittyvät valtaosin fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa turve lasketaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Suurin osa fossiilisista hiilidioksidipäästöistä vapautuu sähkön ja lämmön tuotannon yhteydessä.
Fossiilinen hiilidioksidi (CO2-fos)
Eniten kasvihuonekaasuista syntyy hiilidioksidia, jonka päästöt liittyvät valtaosin fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa turve lasketaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Suurin osa fossiilisista hiilidioksidipäästöistä vapautuu sähkön ja lämmön tuotannon yhteydessä.
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet pl. metaani (NMVOC)
NMVOC on yleisnimitys helposti haihtuville orgaanisille yhdisteille, poislukien metaani. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä vapautuu muun muassa palamisprosessissa sekä liuottimien käytöstä. Typen oksidit (NOx) ja NMVOC-yhdisteet reagoivat auringon säteilyn vaikutuksesta, jolloin syntyy otsonia.
Hiilidioksidiekvivalentti
Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
Hiilimonoksidi (CO)
Hiilimonoksidilla on välillisesti ilmastoa lämmittävä vaikutus, sillä se nostaa ilmakehän metaani- ja otsonipitoisuuksia. Hiilimonoksidia syntyy hiiltä sisältävien yhdisteiden osittaisessa hapettumisessa. Hiilimonoksidia käytetään laajalti kemianteollisuudessa.
Kasvihuonekaasu
Kasvihuonekaasuinventaariossa raportoitavat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O sekä fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut (HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet (perfluorihiilivedyt), rikkiheksafluoridi SF6 ja typpitrifluoridi NF3). Muita merkittäviä kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry, otsoni sekä Montrealin pöytäkirjan alaiset nk. CFC- ja HCFC-yhdisteet. Kasvihuonekaasut aiheuttavat ilmaston lämpenemistä haittaamalla auringon lämpösäteilyn pääsyä ilmakehästä takaisin avaruuteen.
Kotipaikkaperiaate
Ympäristötilinpidon toimialoittaiset tilastot noudattavat kotipaikkaperiaatetta, jolloin tilastoihin sisältyy myös kotimaisten talousyksiköiden toiminta ulkomaille, kuten maa-, vesi- ja ilmaliikenne ja suomalaisisten kalastusalusten toiminta ulkomailla. Vastaavasti ulkomaisten talousyksiköiden toiminta, kuten maa-, vesi- ja ilmaliikenne Suomen alueella eivät sisälly tilastoihin. Tämä kotipaikkaperiaate -lähestymistapa on erilainen kuin mm. energiatilastojen ja kasvihuonekaasuinventaarin noudattama alueperiaate, jossa tilastoon sisältyy ainoastaan kaikki Suomen alueella tapahtuvan toiminta.
Metaani (CH4)
Metaania syntyy orgaanisten ainesten - esimerkiksi lannan, jätevesilietteen tai biohajoavan jätteen - mätänemisen ja mädätyksen yhteydessä. Lisäksi sitä syntyy kotieläinten ruoansulatuksessa, joka on suurin metaanipäästöjen lähde Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa. Edellä mainittujen ohella metaania syntyy epätäydellisessä palamisessa ja haihtuu maa- ja biokaasun käsittelyssä, siirrossa ja jakelussa.
Pienhiukkaset (PM2.5 ja PM10)
Pienhiukkaset, joiden läpimitta on alle 2.5 mikrometriä ja vastaavasti alle 10 mikrometriä. Näitä pienhiukkasia vapautuu muun muassa palamisprosessissa, liikenteestä ja joistain teollisuusprosesseista. Pienhiukkasilla on haitallisia terveysvaikutuksia.
Rikkidioksidi (SO2)
Rikkidioksidia syntyy fossiilisten polttoaineiden käytön sekä rikkipitoisten malmien sulattamisen yhteydessä. Veteen yhdistettynä rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa ja happamia sateita. Happamilla sateilla puolestaan on syövyttäviä vaikutuksia. Lisäksi ne vaikuttavat metsien häviämiseen ja happamoittavat vesistöjä.
Toimiala
Toimialaluokitus jaottelee yksiköt toimialaluokkiin niiden pääasiallisen taloudellisen toiminnan mukaan. Pääasiallista toimintaa on se, jolla tuotetaan suurin osa yksikön arvonlisäyksestä eli jalostusarvosta. Luokituksena käytetään Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta (NACE) johdettua Suomen kansallista versiota (TOL).
Typpidioksidi (NO2)
Typpidioksidi on epäsuora kasvihuonekaasu, joka muodostaa maan pinnan lähellä otsonia. Typpidioksidi voi aiheuttaa myös happosateita ja rehevöitymistä. Päästöjä syntyy erityisesti korkeassa lämpötilassa tapahtuvassa palamisessa, mutta myös joidenkin teollisuusprosessien yhteydessä.
Toimintavaltuudet (SIMS 6)
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nulla nec eros pellentesque, hendrerit orci semper, varius tellus. Nunc eu lacus at ipsum pellentesque venenatis. Vestibulum ut quam mollis, blandit sapien non, facilisis elit. Morbi maximus arcu vel orci hendrerit consectetur. Aliquam in dolor interdum, lacinia risus tincidunt, placerat mauris. Integer commodo venenatis scelerisque. In facilisis mollis dictum. Vivamus ac lorem ut enim volutpat lacinia. Quisque pretium sem a dui rutrum aliquet. Donec dapibus finibus vehicula. Nulla lacinia iaculis ullamcorper.
Laadunvarmistus (SIMS 11.1)
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nulla nec eros pellentesque, hendrerit orci semper, varius tellus. Nunc eu lacus at ipsum pellentesque venenatis. Vestibulum ut quam mollis, blandit sapien non, facilisis elit. Morbi maximus arcu vel orci hendrerit consectetur. Aliquam in dolor interdum, lacinia risus tincidunt, placerat mauris. Integer commodo venenatis scelerisque. In facilisis mollis dictum. Vivamus ac lorem ut enim volutpat lacinia. Quisque pretium sem a dui rutrum aliquet. Donec dapibus finibus vehicula. Nulla lacinia iaculis ullamcorper.
Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nulla nec eros pellentesque, hendrerit orci semper, varius tellus. Nunc eu lacus at ipsum pellentesque venenatis. Vestibulum ut quam mollis, blandit sapien non, facilisis elit. Morbi maximus arcu vel orci hendrerit consectetur. Aliquam in dolor interdum, lacinia risus tincidunt, placerat mauris. Integer commodo venenatis scelerisque. In facilisis mollis dictum. Vivamus ac lorem ut enim volutpat lacinia. Quisque pretium sem a dui rutrum aliquet. Donec dapibus finibus vehicula. Nulla lacinia iaculis ullamcorper.
Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nulla nec eros pellentesque, hendrerit orci semper, varius tellus. Nunc eu lacus at ipsum pellentesque venenatis. Vestibulum ut quam mollis, blandit sapien non, facilisis elit. Morbi maximus arcu vel orci hendrerit consectetur. Aliquam in dolor interdum, lacinia risus tincidunt, placerat mauris. Integer commodo venenatis scelerisque. In facilisis mollis dictum. Vivamus ac lorem ut enim volutpat lacinia. Quisque pretium sem a dui rutrum aliquet. Donec dapibus finibus vehicula. Nulla lacinia iaculis ullamcorper.
Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Nulla nec eros pellentesque, hendrerit orci semper, varius tellus. Nunc eu lacus at ipsum pellentesque venenatis. Vestibulum ut quam mollis, blandit sapien non, facilisis elit. Morbi maximus arcu vel orci hendrerit consectetur. Aliquam in dolor interdum, lacinia risus tincidunt, placerat mauris. Integer commodo venenatis scelerisque. In facilisis mollis dictum. Vivamus ac lorem ut enim volutpat lacinia. Quisque pretium sem a dui rutrum aliquet. Donec dapibus finibus vehicula. Nulla lacinia iaculis ullamcorper.