Kulttuurialan rajauksessa on noudatettu pääosin kansallisen
koulutusluokituksen perustana olevaa kansainvälistä ISCED2011
luokitusta. ISCED luokituksessa ei ole itsenäistä koulutusluokkaa
taideaineille, vaan uudessa luokituksessa taideaineet ja
humanistiset aineet ovat samassa luokassa, joskin ne ovat
erotettavissa toisistaan. Aiemmin kulttuurialan koulutuksen
tilastoissa käytettiin opetushallinnon koulutusluokitusta, jossa
oli kulttuurialalla oma koulutusala ja taideaineille omat
opintoalat.

Rajausta tehtäessä on otettu huomioon, mitkä koulutukset
kuuluivat aiemmin opetushallinnon 2002 luokituksen kulttuurialaan.
Lisäksi rajauksessa on jossain määrin otettu huomioon EU:n
suositukset koskien kulttuuriammatteihin sisällytettäviä ammatteja
ja Suomen käytäntö koskien kulttuurialan ammattien luokittelua.
Kulttuurialan koulutusluokitukseen on otettu mukaan mm. arkkitehdit
ja taideaineiden opettajiksi opiskelevat, vaikka ne eivät
kansallisen koulutusluokituksen mukaan sisällykään humanistisiin ja
taidealoihin

Kulttuurialan koulutus oli voimakkaassa kasvussa 1980-luvulta
lähtien.

Opiskelupaikkoja lisättiin useilla kulttuurialan
lohkoilla. Kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden työllistyminen on
ollut valmistumisen jälkeen heikompaa kuin kaikkien koulutusalojen
keskimääräinen työllistyminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö
teettikin selvityksen koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2025
(Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025). Selvityksen mukaan
suurimmat vähennystarpeet kulttuurialan koulutuksessa olivat
ammatillisessa peruskoulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa, käsi-
ja taideteollisuuden ja viestintä- ja informaatiotieteiden
opintoaloilla. Yliopistojen osalta yhtä mittavia vähennystarpeita
ei nähty.

Kulttuurialan uudet opiskelijat