Keskeisiä poimintoja
- eka
- toka
- kolmas
Väkiluvun kasvu pienin vuoden 1970 jälkeen
Väkiluku kasvoi vuoden 2018 aikana 4 789 henkilöllä.
Väkiluvun kasvu oli pienin vuoden 1970 jälkeen. Viimeisen viiden vuoden aikana
suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä on vähentynyt 36 029
henkilöllä. Vieraskielisten määrä on kasvanut samaan aikaan 102 678 henkilöllä.
Väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa
Vuoden 2018 aikana väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa ja
väheni 14 maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 15
400 henkilöllä, Pirkanmaalla, 3 014 henkilöllä ja Varsinais-Suomessa, 905.
Väkiluvun kasvu oli Manner-Suomessa myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla,
0,9 prosenttia.
Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 2 579
henkilöllä ja Kymenlaaksossa, 2 123 henkilöllä. Myös suhteellisesti väkiluku
väheni eniten Etelä-Savossa (1,8 prosenttia). Etelä-Karjalan, Etelä-Savon,
Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa väkiluku väheni
määrällisesti eniten lähes 50 vuoteen.
Väkiluku kasvoi vuoden 2018 aikana 4 789 henkilöllä.
Väkiluvun kasvu oli pienin vuoden 1970 jälkeen. Viimeisen viiden vuoden aikana
suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä on vähentynyt 36 029
henkilöllä. Vieraskielisten määrä on kasvanut samaan aikaan 102 678 henkilöllä.
Väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa
Vuoden 2018 aikana väkiluku kasvoi viidessä maakunnassa ja
väheni 14 maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 15
400 henkilöllä, Pirkanmaalla, 3 014 henkilöllä ja Varsinais-Suomessa, 905.
Väkiluvun kasvu oli Manner-Suomessa myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla,
0,9 prosenttia.
Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 2 579
henkilöllä ja Kymenlaaksossa, 2 123 henkilöllä. Myös suhteellisesti väkiluku
väheni eniten Etelä-Savossa (1,8 prosenttia). Etelä-Karjalan, Etelä-Savon,
Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa väkiluku väheni
määrällisesti eniten lähes 50 vuoteen.