Tilaston yleiskuvaus (SIMS 3.1)

Yliopistokoulutuksen tilasto sisältää tietoja yliopistojen tutkintoon johtavan koulutuksen uusista opiskelijoista, opiskelijoista ja tutkinnoista. Vuoden 2002 opiskelijatiedot kuvaavat ajankohdan 20.9. tilannetta. Aikaisempien vuosien tiedot kuvaavat ajankohdan 31.12. tilannetta. Tämän johdosta vuoden 2002 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Tutkintotiedot ovat koko kalenterivuoden tietoja. Tilastolain mukaisesti tilaston perustana olevat henkilötiedot ovat salaisia. Niistä tehdyt tilastot ovat pääsääntöisesti julkisia.

Käsitteet ja määritelmät (SIMS 3.4)

Kokopäiväopiskelija

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori-, erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Koulutus

Organisoitu toiminta, jonka tavoitteena on tuottaa opetukseen perustuvaa osaamista. Huomautus: Tutkintotavoitteisuuden mukaan koulutus voidaan jakaa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja tutkintoon johtamattomaan koulutukseen.

Koulutusjärjestelmä

Suomen koulutusjärjestelmä muodostuu seuraavasti: Esiopetusta annetaan Suomessa 6-vuotiaille lapsille yleensä päiväkodissa. Osa 6-vuotiaista saa esiopetusta peruskoulussa. Esiopetukseen osallistuminen on ollut pakollista vuodesta 2015 alkaen. Perusopetus on koko ikäluokalle järjestettyä yleissivistävää koulutusta. Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä (9-vuotinen peruskoulu) on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 10 vuotta. Poikkeustapauksessa oppivelvollisuus voi vammaisuuden tai sairauden vuoksi alkaa jo kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna saanut voi halutessaan hakeutua lisäopetukseen (10. luokalle). Perusasteen jälkeinen koulutus eli lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus on toista astetta. Lukiokoulutus on ylioppilastutkintoon tähtäävää koulutusta. Se on laajuudeltaan 3-vuotista ja antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillinen koulutus voi olla joko oppilaitosmuotoista tai oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa pääosa on työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä tapahtuvaa opiskelua, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksissa. Tutkinnot ovat 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Niitä ja myös ammatillisia perustutkintoja on mahdollista suorittaa ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomassa näyttötutkinnossa, jossa osaamisensa voi osoittaa esim. näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen pohjalta. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3,5–4,5 -vuotisia ja työkokemusta edellyttävät ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 1–1,5 -vuotisia. Yliopistojen alemmat korkeakoulututkinnot ovat laajuudeltaan 3-vuotisia ja ylemmät 2 vuotta pidempiä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voivat jatkaa opintojaan tutkijakoulutuksessa lisensiaatin- ja tohtorintutkintoon.

Opiskelija

Yliopistotilastossa opiskelijoilla tarkoitetaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevia opiskelijoita. Tutkintoa suorittavia opiskelijoita ovat alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, lisensiaatintutkintoa, tohtorintutkintoa ja ammatillista jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat. Erillisiä aineenopettajan kasvatustieteellisiä opintoja suorittavat on siirretty aineistovuodesta 1993 lähtien ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen. Opiskelijatiedot ovat vuodesta 2002 alkaen 20.9. tilanteen mukaiset sisältäen yliopistoihin syyslukukauden aikana ilmoittautuneet opiskelijat. Vuoteen 2001 asti opiskelijatiedot olivat 31.12. tilanteen mukaiset.

Oppilaitos

Oppilaitoksella tarkoitetaan sellaista hallinnollista yksikköä, jolla on rehtori tai muu johtaja, jonka palveluksessa ovat opettajat ja muu henkilökunta (työnantajan rooli), jolla on tilinpito- tai muu asiakirjojen laatimisvelvollisuus, jonka opiskelijoiksi opiskelijat rekisteröidään, jonka toimintaa laki tai asetus säätelee, joka noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja jota julkinen viranomainen rahoittaa tai valvoo. Oppilaitoksella ei tarkoiteta koulurakennusta tai toimipaikkaa. Uusi oppilaitos perustetaan, oppilaitos lakkautetaan tai yhdistetään toiseen oppilaitokseen koulutuksen järjestäjän (oppilaitoksen ylläpitäjän) tai viranomaisten päätösten perusteella. Tilastokeskus on antanut kullekin oppilaitokselle oman yksilöivän oppilaitostunnuksen. Oppilaitoksia luokitellaan oppilaitostyyppiluokituksella.

Osa-aikaopiskelija

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutilastoissa kokopäiväisen ja osa-aikaisen korkeakouluopiskelun tilastollinen määrittely perustuu suoritettujen opintopisteiden määrään. Tieto suoritetuista opintopisteistä pohjautuu Tilastokeskuksen keräämiin edellisen vuoden opintopistetietoihin. Opintopistetiedot on kerätty kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta. Lukuvuoden aikana 30 opintopistettä tai enemmän suorittaneet luokitellaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi ja alle 30 opintopistettä suorittaneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Kaikki poissaoleviksi ilmoittautuneet luokitellaan osa-aikaisiksi opiskelijoiksi. Ensimmäistä vuotta opiskelevilla opiskelijoilla ei ole vielä opintopistetietoa, joten nämä katsotaan kokopäiväisiksi opiskelijoiksi kyseisenä lukuvuonna. Jatko-opiskelijoiden (lisensiaatti-, tohtori- , erikoislääkäri-, erikoiseläinlääkäri-, erikoishammaslääkäri- ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijat) opintopistetiedot eivät opintojen luonteesta johtuen kuvaa opintojen kokopäiväisyyttä. Laskennallista kokopäivä- ja osa-aikaopiskelijoiden määrää muodostettaessa jatko-opiskelijat katsotaan kaikki osa-aikaisiksi opiskelijoiksi.

Tutkinto

Yliopistotilastossa tutkinnot ovat koko kalenterivuoden (1.1.-31.12.) tietoja. Yliopistoissa suoritettuja tutkintoja ovat alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot, lisensiaatintutkinnot, tohtorintutkinnot, erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin tutkinnot. Alemmiksi korkeakoulututkinnoiksi katsotaan myös erilliset erityisopettajan ja opinto-ohjaajan opintojen suoritukset.

Tutkintoon johtava koulutus; formaali koulutus

Koulutus, jonka tavoitteena on tutkinto. Huomautus: Tutkintoon johtavalla koulutuksella tarkoitetaan perusopetuksen koko oppimäärään, lukiokoulutuksen koko oppimäärään, ylioppilastutkintoon, kansainväliseen ylioppilastutkintoon, gymnasieexamen-tutkintoon, ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, ammattikorkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, alempaan korkeakoulututkintoon, ylempään korkeakoulututkintoon, lisensiaatin tutkintoon, tohtorintutkintoon tai erikoiseläinlääkärin tutkintoon johtavaa koulutusta.

Ulkomaalainen opiskelija

"Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot" , "Ammattikorkeakoulutus" ja "Yliopistokoulutus" -tilastoissa ulkomaalaisilla opiskelijoilla tarkoitetaan tilastovuonna 20.9. oppilaitosten kirjoilla olevia tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoita, joiden kansalaisuus on muu kuin Suomen. Ulkomaalaisiksi on laskettu lisäksi kaikki ne opiskelijat, joilla ei ole kansalaisuustietoa. Tiedot yliopistokoulutuksen ulkomaalaisista opiskelijoista ovat vuoteen 2001 saakka 31.12. tilanteesta sisältäen syksyllä tutkinnon suorittaneet.

Uusi opiskelija

Vuodesta 2012 alkaen yliopistotilastossa uusilla opiskelijoilla tarkoitetaan yliopistokoulutuksen aloittaneita, 20.9. opiskelemassa olevia, joiden opiskeluoikeus on alkanut nykyisessä tutkinnossa ko. yliopistossa. Aiemmin uudet opiskelijat olivat ensimmäistä kertaa alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon ko. yliopiston kirjoille mihin tahansa koulutukseen tulleita, 20.9. opiskelemassa olevia. Yliopistokoulutuksen uusi opiskelija oli vuoteen 2001 asti kalenterivuonna ko. yliopistossa koulutuksen aloittanut.

Yliopisto

Yliopistotilastossa yliopistoilla tarkoitetaan oppilaitostyyppiin 42 kuuluvia oppilaitoksia. Yliopistoissa voi suorittaa alempia (kandidaatti) ja ylempiä (maisteri) korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yliopistoissa järjestetään myös täydennyskoulutusta ja avointa yliopisto-opetusta.

Toimintavaltuudet (SIMS 6)

Laadunvarmistus (SIMS 11.1)

Julkistamiskalenteri (SIMS 8.1)

Käyttäjien käyttöoikeudet (SIMS 8.3)

Tietosuojaperiaatteet (SIMS 7.1)